Blogi

Keskisuurten kaupunkien tie – kuihtuminen vai kukoistus?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Lue lisää Keskisuurten kaupunkien tie – kuihtuminen vai kukoistus?

Maaseudun tietotalous ja monipaikkaisuus – Kokemuksia ja oppeja Pohjoismaista

MDI ja Norrum toteuttavat 2021–2022 MATTI -tutkimushanketta (Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja maaseudun tietotalous), jossa tuotetaan tietoa monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutuksista maaseudun kestävään tietotalouteen. Osana hanketta toteutettiin vertaileva selvitys Ruotsin ja Norjan monipaikkaisuudesta maaseudulla. Tässä blogissa esitellään muutamia hyviä käytäntöjä Ruotsista ja Norjasta sekä pohditaan, miten Ruotsin ja Norjan kokemuksia voisi hyödyntää Suomessa. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Lue lisää Maaseudun tietotalous ja monipaikkaisuus – Kokemuksia ja oppeja Pohjoismaista

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?

Meistä osa haluaa tukea kotiseutuaan tai mökkipaikkakuntaansa. Osataanko meiltä pyytää tukea esimerkiksi laiturin rakentamiseen tai kylätapahtumaan? Kuka ottaisi kopin? Yhteiskuntatieteiijä, toimittaja sekä muun muassa yksi Mesenaatti.me -joukkorahoitusalustan perustajista Pauliina Seppälä palaa blogissaan kesäisiin Puumalan torin tunnelmiin ja keskusteluihin kotiseutulahjoittamisesta.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?

Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena

Suomen työikäinen väestö alkoi supistumaan 2010-luvulla ja ilman merkittävää maahanmuuton kasvua supistuminen jatkuu myös seuraavina vuosikymmeninä. Työikäisen väestön ja tämän seurauksena työllisen väestön supistuminen haastaa Suomen kansantalouden kehityksen paradigmoja sekä voimistaa työvoimapulaa. Työikäisen väestön supistuminen on kuitenkin ensisijaisesti aluetason haaste, johon täytyy löytää ratkaisuja ennemmin kuin myöhemmin.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia

Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä furusato noozeita tutkitaan myös Suomessa. Kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa tutkiva Ryo Umeda valottaa järjestelmän kehittymistä ja muun muassa sen kannustinrakenteeseen perustuvaa suosiota.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille?

Tähän asti mahdollisuudet Yhdysvalloissa ovat jääneet hyödyntämättä täysimääräisesti, koska naapuriin on ollut lyhyempi matka. Nyt kun Venäjä-vaihtoehtoa ei enää ole, Suomen on hyvä ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja pohtia, kuinka käynnissä oleva lähentyminen Yhdysvaltoihin voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monella tavalla. Yhdysvallat on innovaatioiden supervalta. Siinä myös Suomen julkisella sektorilla on voitettavaa.

Lue lisää Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.