Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin? Blogi 30.11.2022 Kaisa Lähteenmäki-Smith Samuli Manu Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä. Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?
Helsingin ydinkeskusta tarvitsee asukkaita Blogi 16.11.2022 Timo Hämäläinen Helsingin keskustan tulevaisuudesta on tullut ajankohtainen kaupunkikehittämisen puheenaihe. Koronapandemia antoi vauhtia ilmiöille, joiden pelätään vavisuttavan kaupungin ytimen elävyyttä akuutin kriisin jälkeenkin. Lue lisää Helsingin ydinkeskusta tarvitsee asukkaita
Vihreän murroksen muutosmahdollisuus Blogi 9.11.2022 Kaisa Lähteenmäki-Smith Kirsi Siltanen Laura Väliniemi Pohjoismaisen tasa-arvorahaston rahoittama AGDA-hankkeemme jalkautui marraskuun alussa Tampereen maantieteen päiville. Kokosimme erätauko-dialogiin tutkijoita ja asiantuntijoita keskustelemaan moninaisuuden ja tasa-arvon suhteesta innovaatiotoimintaan. Tässä blogissa kiteytämme keskustelun mielenkiintoisimmat havainnot. Lue lisää Vihreän murroksen muutosmahdollisuus
Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä? Blogi 9.11.2022 Laura Väliniemi Haastattelin MDI:n työntekijöitä alkusyksystä koulutehtävääni varten. Halusin selvittää, mitä on yhteiskunnallinen asiantuntijuus ja millaisia ihmisiä kyseisen nimikkeen alla työskentelee. Jututin yhteensä 12 midiläistä ja kyselin heidän työhistoriastaan, arvoistaan työtä kohtaan sekä heidän asiantuntijuudestaan yhteiskunnassa. Lue lisää Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä?
Keskisuurten kaupunkien tie – kuihtuminen vai kukoistus? Blogi 3.11.2022 Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa. Lue lisää Keskisuurten kaupunkien tie – kuihtuminen vai kukoistus?
Maaseudun tietotalous ja monipaikkaisuus – Kokemuksia ja oppeja Pohjoismaista Blogi 28.10.2022 Eeva Turunen Jukka Teräs MDI ja Norrum toteuttavat 2021–2022 MATTI -tutkimushanketta (Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja maaseudun tietotalous), jossa tuotetaan tietoa monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutuksista maaseudun kestävään tietotalouteen. Osana hanketta toteutettiin vertaileva selvitys Ruotsin ja Norjan monipaikkaisuudesta maaseudulla. Tässä blogissa esitellään muutamia hyviä käytäntöjä Ruotsista ja Norjasta sekä pohditaan, miten Ruotsin ja Norjan kokemuksia voisi hyödyntää Suomessa. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Lue lisää Maaseudun tietotalous ja monipaikkaisuus – Kokemuksia ja oppeja Pohjoismaista
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan? Blogi 12.10.2022 Pauliina Seppälä Meistä osa haluaa tukea kotiseutuaan tai mökkipaikkakuntaansa. Osataanko meiltä pyytää tukea esimerkiksi laiturin rakentamiseen tai kylätapahtumaan? Kuka ottaisi kopin? Yhteiskuntatieteiijä, toimittaja sekä muun muassa yksi Mesenaatti.me -joukkorahoitusalustan perustajista Pauliina Seppälä palaa blogissaan kesäisiin Puumalan torin tunnelmiin ja keskusteluihin kotiseutulahjoittamisesta. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?
Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena Blogi 11.10.2022 Rasmus Aro Suomen työikäinen väestö alkoi supistumaan 2010-luvulla ja ilman merkittävää maahanmuuton kasvua supistuminen jatkuu myös seuraavina vuosikymmeninä. Työikäisen väestön ja tämän seurauksena työllisen väestön supistuminen haastaa Suomen kansantalouden kehityksen paradigmoja sekä voimistaa työvoimapulaa. Työikäisen väestön supistuminen on kuitenkin ensisijaisesti aluetason haaste, johon täytyy löytää ratkaisuja ennemmin kuin myöhemmin. Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen Blogi 27.9.2022 Ari-Veikko Anttiroiko Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen
