Blogi

Blogi: Perustuvatko kunnissa tehtävät päätökset ajantasaiseen tietoon?

Kevään kuntavaalit siirtyivät, mutta monissa kunnissa kuntastrategioiden valmistelu rullaa jo hyvässä vauhdissa. Viranhaltijoilla ja tulevilla kuntien valtuustoilla on poikkeuksellisen iso työ edessään, kun ne rakentavat strategioita koronanviruksen mullistamassa uudenlaisessa tilanteessa. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain mukaan kunnassa täytyy olla kuntastrategia, jonka tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta ja tulevista toimintaympäristön muutoksista sekä niiden vaikutuksista kunnan … Jatka lukemista Blogi: Perustuvatko kunnissa tehtävät päätökset ajantasaiseen tietoon?

Blogi: Huolinuoresta huoli nuoreen

Vuoden ajan uutisoinnin kärkenä on ollut korona. Viime vuonna huoli oli ikääntyneestä väestöstä, mutta viime aikoina otsikoihin ovat nousseet koronakriisin haitalliset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Tuoreissa uutisotsikoissa on tuotu esille etenkin toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten vaikeuksia selvitä arjessa etäopetuksen ja sosiaalisen verkoston kaventumisen vuoksi. Nuorisotiedon kirjaston sivustolle on koottu useita selvityksiä siitä, kuinka korona … Jatka lukemista Blogi: Huolinuoresta huoli nuoreen

Blogi: Miksi tarvitaan uusi väestöennuste?

Väestöennusteen tekeminen ei ole rakettitiedettä, mutta niiden julkaiseminen on räjähdysherkkää ja riskialtista. Ennusteiden maaperä on odotusten, toiveiden ja tunteiden miinakenttää. Ennusteiden laatimiseen liittyy kaksi perussääntöä, jotka usein unohtuvat julkisessa keskustelussa. Ensiksi, ennusteet eivät yleensä toteudu sellaisenaan, kun maailma ympärillä ei tottele ennusteiden laatijoiden oletuksia ja mallinnuksia. Ennusteisiin liittyy myös aina pieniä ja isoja epävarmuustekijöitä. Oma … Jatka lukemista Blogi: Miksi tarvitaan uusi väestöennuste?

Blogi: Maaseutualueiden elinvoima tilastojen valossa

Kestävään kehitykseen tähtäävän aluekehittämisen näkökulmasta maaseutualueiden kehittyneisyyden mittaaminen pelkkien talousmuuttujien valossa on riittämätöntä, joten myös alueellisen kehittyneisyyden käsitteiden on uudistuttava. Yhtenä esimerkkinä pelkkiä talousmuuttujia kattavammaksi aluekehittämisen mittaamisen lähtökohdaksi on esitetty elinvoimaisuuden käsitettä. Toisinaan puhutaan myös veto- ja pitovoimasta. Kuitenkin vielä on ratkaisematta, miten maaseutualueiden elinvoimaisuutta, joka kattaa talouden lisäksi myös kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden, tulisi … Jatka lukemista Blogi: Maaseutualueiden elinvoima tilastojen valossa

Blogi: Tarvitseeko Suomi kansallisen etätyöstrategian?

Etätyöskentely on eittämättä noussut viimeisen vuoden aikana kuumaksi puheenaiheeksi sekä osaksi hyvin monen suomalaisen arkielämää. SYKEn arvion mukaan ennen pandemiaa 350 000 palkansaajaa teki vähintään viikoittain etätöitä, kun taas koronapandemian aikana 1,2 miljoonaa suomalaista on pääsääntöisesti etätöissä. Koronapandemia on kiistatta vaikuttanut työn paikkasidonnaisuuteen perustavanlaatuisesti, ja on odotettavaa, että etätyöskentelyn käytännöt jäävät osaksi työkulttuuriamme myös pandemia-ajan … Jatka lukemista Blogi: Tarvitseeko Suomi kansallisen etätyöstrategian?