Suomen tulevaisuuden tekijät

Suomen työikäinen väestö ei kasva tulevaisuudessa ilman merkittäviä muuttovoittoja ulkomailta. Työikäisen väestön kasvu heijastuu pidemmällä aikavälillä suoraan Suomen työllisen työvoiman ja huoltosuhteiden kehitykseen. Eläkkeelle siirtyy 880 000 henkilöä vuoteen 2038 mennessä, mikä vastaa 37 prosenttia koko nykyisestä työllisestä työvoimasta. 

Hallitus on suunnittelemassa tietyt kriteerit täyttäville kansainvälisille opiskelijoille pikaväylää pysyvään oleskelulupaan. Tässä projektissa asiaa tarkastellaan työperusteisten maahanmuuttajien näkökulmasta.  

Tavoitteena on kehittää tarvelähtöisesti ja kestävästi työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa, ja varmistaa, että tulijat eivät jäisi vain ulkopuolisiksi, lyhytaikaisiksi vierailijoiksi yhteiskunnassamme. Ensiarvoista on myös huomioida, miten ylläpidetään ja vahvistetaan luottamusta eri toimijoiden ja kansalaisryhmien kesken. 

Projektissa tuotetaan dataa väestörakenteen muutoksen vaikutuksista alue- ja toimialakohtaisesti. Lisäksi hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä, kuten Kanadan maahanmuuttomallia, ja hahmotetaan, minkälainen olisi Suomen oma proaktiivisen maahanmuuton malli. 

Hämeenlinna, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Vantaa, Turku, Lahti, Riihimäki, Valkeakoski, Joensuu, Ylä-Savon seutukunta, Vaasa.

Palvelualojen työnantajat PALTA, Suomen startup-yhteisö, Henkilöstöala HELA, Kiinteistötyönantajat, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Rakennusteollisuus RT, Akava, Suomen Ekonomit, Tekniikan akateemiset TEK, Kuntaliitto, Helsingin yliopisto.

Maahanmuuttopolitiikalla on Suomen tulevaisuudelle suuri merkitys, sillä vain maahanmuutto säätelee työikäisen väestön kehitystä. Suomen tulevaisuuden tekijät -hankkeessa yli kaksikymmentä yhteiskunnallista toimijaa etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. 

Hanke pyrkii kehittämään työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa kestävästi sekä varmistamaan, että maahanmuuttajat pääsevät aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa nopeampaa väylää pysyvään oleskelulupaan kriteerit täyttäville työperusteisille maahanmuuttajille perheineen, pitkäkestoisen poliittisen sitoutumisen vahvistamista sekä kaksisuuntaisen kotoutumisen huomioimista. 

Laajalla kumppanijoukolla varmistetaan, että viesti pysyvän oleskeluluvan ja yhteiskunnallisen vastaanottavuuden tärkeydestä tavoittaa mahdollisimman monen. 

Kanada on vuosikymmenten ajan harjoittanut integroivaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa maahanmuutto nähdään talouden ja kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistajana. Keskeistä ovat perheenyhdistäminen, kansalaisuuteen kannustaminen sekä aluekohtaiset maahanmuuttoväylät, joilla vastataan paikallisiin työvoimatarpeisiin. 

Kanadan mallia ei voi sellaisenaan kopioida Suomeen, mutta siitä voidaan ottaa oppia, esimerkiksi mahdollistamalla pysyvä oleskelulupa työperusteisille maahanmuuttajille nykyistä helpommin. Tämä on lainsäädäntökysymys, joka on ratkaistavissa nopeasti, kun poliittinen tahto löytyy. 

Olennaista Kanadan mallissa on myös yhteiskunnallinen vastaanottavuus: pelkkä pysyvä oleskelulupa ei riitä, jos yhteiskunta viestii, että maahanmuuttajia ei kaivata. Kanadassa valtio edistää aktiivisesti vastaanottavuutta ja vastuuttaa kaikki kansalaiset tekemään osuutensa.

Suomen työperusteisen maahanmuuton historia on lyhyt, ja nykyinen hallitus on tiukentanut politiikkaa merkittävästi maahanmuuton edellytyksiä, pysyvän oleskeluluvan kriteerejä ja kansalaisuuden saamisen ehtoja on kaikki kiristetty. Tämä herättää huolta Suomen veto- ja pitovoimasta globaalissa kilpailussa osaajista. 

Vetovoiman lisäksi tarvitaan pitovoimaa. Yksi keskeinen keino on mahdollistaa pysyvä oleskelulupa työperusteisille maahanmuuttajille perheineen ilman vuosien odotusta, se antaa perheelle varmuuden siitä, että Suomi on heidän kotinsa. 

Tutkimukset osoittavat, että nopeampi pysyvä oleskelulupa edistää kotoutumista taloudellisesti, koulutuksellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Samalla Suomi kilpailee globaalisti osaajista, ja pitkä polku pysyvään statukseen tekee maasta vähemmän houkuttelevan. Nykyinen politiikka kulkee kuitenkin vastakkaiseen suuntaan: kriteerejä on kiristetty. 

Maahanmuuttaneen näkökulmasta pysyvä oleskelulupa tarkoittaa vakautta rakentaa elämä ja ura uudessa kotimaassa. Se lisää motivaatiota esimerkiksi kielen opiskeluun ja tulevaisuuteen investoimiseen, kuten omistusasunnon hankintaan. 

Vaikka Suomessa oli huhtikuussa 2026 yli 300 000 työtöntä ja työttömyysaste oli 10,5 %, väestönkehitys luo samanaikaisesti vastakkaisen ongelman: ilman maahanmuuttoa työikäisten määrä Suomessa vähenee. Tämä heikentää työvoiman tarjontaa sekä kansantalouden ja palvelutuotannon kehitystä erityisesti pitkällä aikavälillä. 

2010-luvulla alkanut syntyvyyden lasku on pysyvä haaste, ja samaan aikaan eläkeikäisten määrä kasvaa merkittävästi. Nykyisellä maahanmuuton tasolla työikäinen väestö pysyy kasvavana 2040-luvulle asti, mutta kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin. Suurimmassa osassa maata väestö vähenee dramaattisesti. 

Kotoutuminen on kaksisuuntaista: se tapahtuu maahanmuuttajan, Suomen ja suomalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Maahanmuuttajan odotetaan hankkivan kielen, kulttuurisen ymmärryksen ja työelämätaidot, ja yhteiskunta tukee tätä tarjoamalla osallistumisen mahdollisuuksia. Kaupungit ovat myös lakisääteisesti velvoitettuja tuottamaan kotoutumispalveluita. 

Kotoutuminen tapahtuu kuitenkin arjessa, ei virastoissa. Naapurit, työkaverit ja harrastustuttavat ovat yhtä tärkeä osa ketjua kuin viranomaispalvelut, vastuu ei ole vain maahanmuuttajilla. Samalla kun maahanmuuttaja oppii Suomesta, kantasuomalainen oppii, mitä uusi suomalaisuus voi olla. 

Suomen tulevaisuuden tekijät -hankkeessa on mukana yli kaksikymmentä toimijaa: kaupunkeja, työmarkkinaosapuolia ja korkeakoulu. Maahanmuutto koskettaa kaikkia yhteiskunnan tahoja, eikä muutos synny yhden toimijan voimin, yhdessä kumppanijoukon poliittinen painoarvo ja vaikuttavuus ovat suuremmat. 

Työ- ja koulutusperusteiset maahanmuuttajat asuvat kaupungeissa, käyttävät paikallisia palveluita ja tuovat usein mukanaan perheensä. Heillä on suuri tiedon tarve uudesta kotimaasta, mutta he jäävät lakisääteisten kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Kunnat tekevät parhaansa resurssiensa puitteissa, ja työmarkkinaosapuolten yhteistyö on tärkeää, sillä reilut työmarkkinat hyödyttävät kaikkia. 

Siksi kumppanijoukko on koostettu monipuolisesti: jotta sekä valtakunnallinen että paikallinen näkökulma tulevat edustetuiksi ja muutos on mahdollinen. 

• De Haas, Hein, 2023, How migration really works
• ETLA Muistio 145, 27.11.2024, Kauhanen, Antti: https://www.etla.fi/julkaisut/muistiot/suomella-hyvat-edellytykset-ulkomaisten-osaajien-houkutteluun/
• Forsander, Annika, 2010, Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina
• Gathman & Garberas, Citizenship and integration, 2023 Citizenship and integration – ScienceDirect
• MDI väestöennuste 2025 Väestöennuste – MDI
• Saukkonen, Pasi, 2025 Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa – nyt myös kotoutumisen edistäminen | pasisaukkonen
• Saukkonen, Pasi, 2025, Maahanmuutto Suomessa ennen, nyt ja tulevaisuudessa 8M-tyopaperi2-maahanmuutto-ennen-nyt-tulevaisuudessa_final.pdf
• Sisäministeriö: Kansalaisuuslain uudistaminen – Sisäministeriö
• Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen työperäisen maahanmuuton toimet – Työ- ja elinkeinoministeriö
• Valtioneuvosto: Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät – Valtioneuvosto