Blogi

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille?

Tähän asti mahdollisuudet Yhdysvalloissa ovat jääneet hyödyntämättä täysimääräisesti, koska naapuriin on ollut lyhyempi matka. Nyt kun Venäjä-vaihtoehtoa ei enää ole, Suomen on hyvä ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja pohtia, kuinka käynnissä oleva lähentyminen Yhdysvaltoihin voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monella tavalla. Yhdysvallat on innovaatioiden supervalta. Siinä myös Suomen julkisella sektorilla on voitettavaa.

Lue lisää Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille?

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Voisiko kotiseuturakkaus olla sekä hyvä teko että hyvä diili?

Kuumailmapallolento-elämys, paikallinen wagyu-naudan paisti tai yö samurai-teemahotellissa – mikä näitä yhdistää? Ainakin Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä eli Furusato Nozei, jossa on vuodesta 2008 saakka voinut lahjoittaa paikalliskehittämiseen ja saada vaihtokauppana sekä laadukkaan paikallisen tuotteen että verohelpotuksen.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Voisiko kotiseuturakkaus olla sekä hyvä teko että hyvä diili?

Miltä Suomi näyttää tänään? – Kuntien strategiatyön ilot ja surut

Kunnat ovat kiehtovia otuksia – itsehallinnollisia ja identiteetiltään ainutlaatuisia, historialtaan, sijainniltaan ja maantieteellisiltä olosuhteiltaan erilaisia. Myös koko ja kehityskuva vaihtelevat – osa kasvaa, osa kuihtuu. Kolmensadanyhdeksän kunnan joukko on eittämättä monipuolinen, eikä kahta samanlaista kuntaa ole. Silti kaikkia kuntia koskee sama lainsäädäntö ja siten samat velvoitteet. Kunnilla on kuitenkin erilaiset edellytykset suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Tämä on keskeisenä pontimena myös massiiviselle sote-uudistukselle, jonka myötä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntien erilaisuus, erilaiset kehityskuvat ja edellytykset sekä sote-uudistus ovat vahvasti läsnä myös kuntienstrategiatöissä, joissa meillä on ollut ilo olla mukana tälläkin valtuustokaudella ympäri Suomea.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Kuntien strategiatyön ilot ja surut

Blogi: Selvitys taidealan jälleenrakennuksesta ottaa rohkeasti niukkuuden ja ristiriitaiset tarpeet kehittämistyön lähtökohdiksi

MDI oli mukana toteuttamassa Taideyliopiston selvitystä taidealan jälleenrakennuksesta koronapandemian jälkeen. Selvityksessä tuotettiin alan haastavassa tilanteessa tulevaisuuden kehityspolkuja poikkeuksellisella otteella. Lähtökohtana oli tunnistaa kehitysmahdollisuuksia, jotka eivät nojaa rahoituksen merkittävään kasvuun. Tulevaisuuden polkuja rakennettiin systeemisen muutoksen ajatuksella tunnistaen myös niissä piilevät ristiriidat. Selvityksen lähtökohtina niukkuus ja ristiriitaisuus ovat haastavia, mutta myös keskustelua rikastuttavia. Selvitystyön tulosten takana oli harvinainen yhteistyömalli, jossa Taideyliopiston oma henkilökunta ja konsultti muodostivat yhteisen tutkimustiimin.

Lue lisää Blogi: Selvitys taidealan jälleenrakennuksesta ottaa rohkeasti niukkuuden ja ristiriitaiset tarpeet kehittämistyön lähtökohdiksi

Blogi: Ukrainan sota ja aluekehitys

Viimeiset vuodet ovat olleet erittäin vaikeita. Kriisit ovat seuranneet toinen toistaan. Koronakriisi tuntuu nyt jopa jotenkin hallittavalta, kun rinnalle on työntynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kaikkine seurausvaikutuksineen. Energiakriisi on hiipimässä päälle ja talven osalta puhutaan esimerkiksi sähkönkulutuksen säännöstelystä. Ruokakriisin uumoillaan kärjistyvän ensi vuonna ja hintojen nousu on jo nyt ollut poikkeuksellisen nopeaa. Tällaiselle syvän rauhan ajan kasvatille kaikki tämä on sangen häkellyttävää.

Lue lisää Blogi: Ukrainan sota ja aluekehitys