Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Ensi viikolla julkaistaan MDI:n väestöennuste, joka piirtää kuvaa Suomen tulevasta väestönkehityksestä niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Väestöennusteen luvut näyttävät monen kunnan ja alueen kohdalla negatiivisilta, mikä ymmärrettävästi herättää huolta. Väestöennusteen tuloksia lukiessa tulisi kuitenkin muistaa, että ennuste ei ole toteuma, eikä sitä tule tulkita toteumana.

Myös Rasmus Aro muistuttaa maahanmuuttoa ja väestönkehitystä tarkastelevassa blogissaan, että mennyt kehitys ei kahlitse tulevaisuutta seuraamaan samaa polkua, mutta ilman ilmiöihin reagointia varmistetaan negatiivisten tulevaisuuskuvien toteutuminen.  

Miten sitten voi reagoida väestönkehitykseen ja vaikuttaa tulevaan kehitykseen? Miten löytää vaikuttavat, paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaavat ja vahvuuksia hyödyntävät toimenpiteet? Miten varmistetaan kehittämisen yhteys strategiaan? Toimenpiteiden valinnan merkitystä korostavat kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen ja niukkenevat resurssit. Rajalliset resurssit pakottavat valitsemaan toimet, joihin kunta pystyy vaikuttamaan ja kohdentamaan ne kunnan kannalta tärkeimpiin asioihin.  

Laadullinen tieto syventää tilastoiden kautta saatua tietoa 

Tilastoanalyysit ja ennusteet kertovat meille, miten kunnalla menee erilaisten muuttujien ja indikaattorien valossa. Indikaattorien ja muuttujien tuottaman tiedon pohjalta voidaan tunnistaa kunnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Jos tarkastellaan esimerkiksi toteutunutta ja ennakoitua väestönkehitystä, tilastot antavat tietoa muun muassa ikäryhmittäisestä kehityksestä ja eri tekijöiden vaikutuksesta kehitykseen. Tarkempaa kuvaa väestönkehityksestä voidaan piirtää täydentävien tilastoanalyysien avulla. Muuttoliikeanalyysi kertoo muuttoliikkeen suunnasta ja volyymeistä sekä tuottaa perustietoa kuntaan muuttavista ja kunnasta pois muuttavista. Maahanmuuton tilannekuvan avulla saadaan puolestaan tietoa, millaisiin demografisiin ryhmiin maahanmuuttajat jakautuvat ja millaiseksi maahanmuuttajien määrä kehittyy alueella tulevaisuudessa. 

Tilastotiedon lisäksi tarvitaan laadullista, syventävää tietoa, joka pureutuu ilmiöiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin ja kertoo meille, mitä tilastojen takana on.

Tilastoanalyysit ja ennusteet eivät kuitenkaan riitä yksin vastaamaan kysymykseen, mitä seuraavaksi tulisi tehdä ja miten tulevaan kehityskulkuun voi vaikuttaa. Tilastotiedon lisäksi tarvitaan laadullista, syventävää tietoa, joka pureutuu ilmiöiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin ja kertoo meille, mitä tilastojen takana on. Laadullisen tiedon keräämiseen tähtäävien menetelmien, kuten haastattelujen ja työpajojen, avulla saadaan tarkempaa tietoa muun muassa kunnan veto- ja pitovoimatekijöistä eri väestöryhmien näkökulmasta sekä tunnistetaan paikallisia ja alueellisia tarpeita ja vahvuuksia.  

Laadullinen, syventävä tieto sekä yhteinen työskentely teeman parissa auttavat muodostamaan yhteisen, jaetun ymmärryksen käsillä olevasta ilmiöstä, sen syistä ja vaikutuksista. Lisäksi se auttaa tunnistamaan ja valitsemaan vaikuttavimmat toimet ja kohdentamaan ne oikein. Lopulta laadullisen tiedon avulla voidaan koota ja sitouttaa keskeiset toimijat kehittämiseen ja toimien toteuttamiseen. 

Meillä MDI:llä on asiantuntemusta sekä määrällisen että laadullisen tiedon tuottamisesta. Tilastollista tietoa kokoavien tietotuotteiden ohella tarjoamme alueille syventävää laadullista tietoa käsillä olevista ilmiöistä ja autamme näin muodostamaan kokonaiskuvan esimerkiksi alueen väestönkehityksen tulevaisuudesta.