Etusivu Ajankohtaista Blogi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi 10.2.2025 Anna Vainio Kirjoittajan muut artikkelit Kahdessa viimeisessä kuntakyselyssä olemme pyytäneet kyselyyn vastanneita arvioimaan kouluarvosana-asteikolla niin sanottujen pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumista omassa kunnassa. Pehmeiden elinvoimatekijöiden on todettu vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Pehmeät elinvoimatekijät liittyvät usein yhteisöllisyyteen, viihtyvyyteen ja kunnan imagoon. Kuva: Christopher Luther / Unsplash. Kuntakyselyssä tiedustelluista pehmeistä elinvoimatekijöistä vastaajat ovat arvioineet turvallisuuden toteutuneen parhaiten omassa kunnassaan sekä tuoreimmassa että sitä edeltävässä kyselyssä. Oman kunnan turvallisuuden katsottiin hieman vahvistuneen vuonna 2024 edeltävään vuoteen verrattuna. Yli kahdeksan keskiarvoon ovat yltäneet pehmeistä elinvoimatekijöistä myös elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa sekä kunnan maine, jotka ovat niin ikään saaneet edeltävää vuotta hivenen paremmat arviot tuoreessa kuntakyselyssä. Keskiarvoltaan 7,5 tienoille ovat kuntakyselyissä sijoittuneet yhteisöllisyys kunnassa, kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri sekä kunnan päätöksentekokulttuuri. Näistä kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen on arvioitu hieman korkeammalle vuoden 2024 kuin vuoden 2023 kyselyssä. Muiden kolmen pehmeän elinvoimatekijän katsotaan sen sijaan toteutuneen edeltävää vuotta heikommin omassa kunnassa. Arvio kunnassa vallitsevasta keskusteluilmapiiristä on heikentynyt eniten. Oheisessa taulukossa on esitetty keskiarvot pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumiselle omassa kunnassa vuosien 2023 ja 2024 kuntakyselyissä. Taulukko 1. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä vuosina 2023–2024. Vuosi Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine 2024 7,47 7,46 7,57 7,54 8,34 8,66 8,07 2023 7,59 7,54 7,58 7,51 8,33 8,62 8,03 Pehmeät elinvoimatekijät arvioidaan vahvimmiksi Satakunnassa Maakunnista pehmeiden elinvoimatekijöiden on arvioitu vuonna 2024 toteutuneen kokonaisuutena parhaiten Satakunnassa ja sen jälkeen Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Heikoiten pehmeät elinvoimatekijät kokonaisuutena ovat toteutuneet Kymenlaakson kunnissa. Satakunta on kärjessä niin kunnassa vallitsevan keskusteluilmapiirin, kunnan päätöksentekokulttuurin, kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kunnassa vallitsevan elämänlaadun ja viihtyvyyden osalta. Etelä-Savon vastaajat ovat antaneet parhaat arvosanat kuntansa turvallisuudelle ja maineelle, ja Pohjois-Karjala on ykkösenä kunnan yhteisöllisyydessä. Taulukossa 2 on esitetty oman kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumisen arviointi maakunnittain. Taulukko 2. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla maakunnittain MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä 2024. Maakunta Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine Etelä-Karjala 7,23 7,10 7,44 7,67 8,33 8,56 7,74 Etelä-Pohjanmaa 7,24 7,09 7,31 7,44 8,22 8,76 7,84 Etelä-Savo 7,68 7,65 7,84 7,68 8,61 9,06 8,61 Kainuu 7,47 7,81 7,36 7,25 8,36 8,78 7,86 Kanta-Häme 7,55 7,55 7,53 7,48 8,38 8,72 8,09 Keski-Pohjanmaa 7,42 7,45 7,52 7,52 8,55 9,00 8,21 Keski-Suomi 7,23 7,15 7,40 7,48 8,07 8,43 7,91 Kymenlaakso 7,42 7,48 7,36 7,33 8,18 8,39 7,36 Lappi 7,23 7,56 7,57 7,49 8,30 8,91 8,06 Pirkanmaa 7,61 7,58 7,74 7,71 8,29 8,52 8,13 Pohjanmaa 7,39 7,34 7,61 7,51 8,34 8,59 7,96 Pohjois-Karjala 7,71 7,84 7,93 7,76 8,33 8,62 8,27 Pohjois-Pohjanmaa 7,46 7,55 7,79 7,64 8,29 8,72 8,00 Pohjois-Savo 7,57 7,50 7,60 7,66 8,33 8,71 8,11 Päijät-Häme 7,22 7,24 7,59 7,76 8,54 8,71 8,25 Satakunta 8,15 8,23 7,87 7,90 8,66 9,00 8,45 Uusimaa 7,41 7,33 7,40 7,39 8,24 8,39 8,10 Varsinais-Suomi 7,56 7,42 7,47 7,39 8,48 8,64 8,16 Pehmeät elinvoimatekijät toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa Erot eri kuntakokoluokkien välillä pehmeiden elinvoimatekijöiden arvioinnissa kokonaisuutena ovat pienemmät kuin maakuntien välillä, maantieteellä on siis väliä. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden on katsottu toteutuneen parhaiten 50 000–99 999 asukkaan kunnissa ja lähes yhtä hyvin pienimmissä, alle 4000 asukkaan kunnissa. Kunnan keskusteluilmapiiri ja päätöksentekokulttuuri ovat vahvimmillaan 50 000–99 999 asukkaan kunnissa, yhteisöllisyys ja turvallisuus puolestaan pienimmissä kunnissa. Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa on arvioitu yhtä korkealle 10 000–24 999 ja 50 000–99 999 asukkaan kunnissa. Kunnan maine on puolestaan saanut parhaat arvosanat suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeät elinvoimatekijät ovat toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat arvioineet kaikkien pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuvan omassa kunnassaan paremmin kuin kaupunkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien asukkaat lukuun ottamatta elämänlaatua ja viihtyvyyttä, joka on toteutunut parhaiten taajaan asutuissa kunnissa. Vuoden 2024 kuntakyselyyn vastasi yhteensä 1220 henkilöä 285 eri kunnasta. Voit tutustua MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn tarkemmin täällä. Elinvoima kunnat kuntakysely Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mihin Tampere on menossa? Blogi 11.6.2025 Kirsi Siltanen Tampereen kaupunki laati keväällä 2025 yhdeksän muutosaluekorttia kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisistä, systeemisiä ratkaisuja vaativista muutosalueista. Tampereen muutosilmiöt heijastelevat kansallisia ja globaaleja ilmiöitä, mutta painottuvat kaupungin väestön, elinkeinorakenteen ja sijainnin myötä omaleimaisella tavalla. MDI oli mukana tukemassa muutosaluekorttien laadintaa. Lue lisää Mihin Tampere on menossa?
Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? Blogi 9.4.2025 Anna Vainio Nanna Nieminen Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella. Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista?
Mihin kuntasi strategia perustuu? Blogi 12.3.2025 Nanna Nieminen Kuntavaaliehdokkaat on nimetty ja vaalihumu alkaa nousta kunnissa ympäri Suomen jatkuen huhtikuun viralliseen äänestyspäivään, 13.4. asti. Vaalit tarkoittavat valtuustokauden vaihtumisen lisäksi strategian laadintaa tai päivittämistä. Tietoon pohjautuvaa arviota nykytilasta ei tulisi strategian laadinnassa unohtaa. Lue lisää Mihin kuntasi strategia perustuu?