Etusivu Ajankohtaista Blogi Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna 20.5.2026 Rasmus Aro Kirjoittajan muut artikkelit Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Kuva: Helena Lopes / Unsplash. Syntyvyyden romahdus 2010- ja 2020-luvun aikana on ollut ehkä merkittävin kuntiin vaikuttava demografinen muutos 2020-luvulla. Vaikka romahtaneen syntyvyyden vaikutukset heijastuvat kuntiin vielä 2030-luvun puoliväliin asti, optimisti havaitsee pienen valonpilkahduksen vuoden 2025 syntyneiden määrässä: syntyneiden määrä kasvoi 2 000 henkilöllä vuoden 2024 tasosta. Pessimisti taas näkee yhä viidenneksi matalimman syntyneiden määrän viimeisen 150 vuoden ajalta, eli vielä ei ole syytä juhlia syntyvyyden elpymistä. Vaikka vuoden 2025 syntyneiden määrä on yhä matala ja syntyneiden määrässä on merkityksellistä vuositason vaihtelua, on vuoden 2025 syntyvyyden lukuja mielekäs tarkastella tarkemmin, nyt kun Tilastokeskus on julkaissut merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Syntyneiden määrä oli vuonna 2025 hieman suurempi kuin 2020-luvulla keskimäärin ja erityisen heikkoihin vuosiin 2023–2024 verrattuna syntyneiden määrä kasvoi noin 5 prosentilla. Kokonaishedelmällisyysluku, joka mittaa syntyvyyttä irrallisena hedelmällisessä iässä olevan väestön koosta, vahvistui hieman hillitymmin (4,4 prosenttia), sillä nopea väestönkasvu vuonna 2025 kasvatti myös syntyneiden määrää. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Syntyneiden määrä ja kokonaishedelmällisyysluku kasvoivat sekä suomen, ruotsin että vieraskielisten ryhmissä, kokonaishedelmällisyysluvun muutos oli suurempi kotimaisissa kieliryhmissä. Syntyvyyden maltillinen kasvu ei siis selity pelkällä maahanmuuton tuottamalla vahvistuneella väestönkasvulla. Aluetasolla syntyneiden määrän kehityksessä oli odotetusti suuria eroja. Kuntatasolla hajonta syntyneiden määrän kehityksessä oli suurta, kuten vuoden 2025 syntyneiden määrää vuosien 2020–2024 keskitasoon vertaava oheinen kartta osoittaa. Jos kuntia ryhmitellään kunnan luonteen mukaan satunnaisen ”kohinan” merkitys vähenee. Syntyneiden määrä kasvoi etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, joskin tätä selittää myös näiden kuntien voimakas väestönkasvu. Kokonaishedelmällisyysluku vahvistui vuosien 2023–2024 heikkoon tasoon nähden suhteellisen vastaavasti kaiken tyyppisissä kaupungeissa, niin suurissa, keskisuurissa kuin seutukaupungeissa (ryhmänä). Maaseutumaiset kunnat poikkeavat tästä trendistä, sillä maaseutumaisissa kunnissa syntyneiden määrä jäi jopa vuosien 2023–2024 tasoa matalammalle eikä kokonaishedelmällisyyslukukaan noussut maaseutukunnissa vuoden 2025 aikana, kaupungeista poiketen. Toisin sanoen maaseutukuntien syntyvyyden kasvun tasoa vuonna 2025 ei selitä pelkkä maaseutukuntien väestöpohjan lasku. Toisaalta maaseutukunnissa kokonaishedelmällisyysluku ei myöskään laskenut vuonna 2025, ja maaseutukuntien kokonaishedelmällisyysluku oli yhä kaiken tyyppisistä kunnista korkein. Vuoden 2025 syntyvyyden muutosta ei tule pitää vielä syntyvyyden toivottuna käänteenä. Suomen syntyvyys on yhä historiallisen heikolla tasolla ja jo toteutuneella syntyvyyden laskulla on kauaskantoisia seurauksia. Pienenä toivon pilkahduksena vuoden 2025 kehitystä voi kuitenkin pitää: tämän ja seuraavien vuosien aikana syntyvyyden kehitystä eri ryhmissä ja alueilla onkin syytä pitää tarkalla silmällä, sillä 2010-luvun osoittamana suuretkin muutokset ovat mahdollisia. syntyvyys Väestö väestökehitys Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa
