Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan 

Ajantasaisen, päivittyvän ja kattavan tiedon merkitys ja tarve on kasvanut, ja tuntuu kasvavan edelleen kuntien toimintaympäristön muuttuessa nopeaan tahtiin ja kuntien kohdatessa isoja muutoksia. Miten suunnistaa muutoksen, tiedon, tietolähteiden ja tiedolla johtamisen työkalujen viidakossa?

Kuntakortti

Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli muuttui ja ne keskittyvät nyt vahvemmin elinvoiman ja sivistyksen kysymyksiin. TE2024-uudistus ja siihen linkittyvä KOTO24-uudistus puolestaan tuovat elinvoiman, työllisyyden, maahanmuuton ja kansainvälistymisen kysymykset vielä suurempaan rooliin kuntien toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä.   
 
Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja isojen uudistusten äärellä korostuu tarve tietoon perustuville päätöksille sekä ajantasaiselle ja kattavalle tiedolle niin jatkuvassa seurannassa kuin pureuduttaessa syvemmälle esimerkiksi elinvoiman ja työllisyyden kysymyksiin. Tietoa on saatavilla runsaasti eri tietolähteistä ja tarjolla on monenlaisia tiedolla johtamisen työkaluja. Kysymykseksi nousee se, miten suunnistaa tiedon, tietolähteiden ja tiedolla johtamisen työkalujen viidakossa. Miten valita ja löytää oleellisin tieto ja miten sitä kannattaisi hyödyntää?  

Itse olen pohtinut tätä kysymystä paljon Kuntakortin ja EVP-indeksin näkökulmasta. Mihin erilaisia tiedolla johtamisen työkaluja tarvitaan ja miten valita sopiva juuri oman kunnan tarpeisiin?  

Omien pohdintojen ja kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tulin siihen tulokseen, että molemmille on tarve ja että ne ovat toisiaan täydentäviä, eivät toisiaan poissulkevia. EVP-indeksin mukaista toimintaympäristöanalyysia voisi verrata auton katsastukseen ja Kuntakorttia auton kojelaudan mittareiden lukemiseen. Ajoittain on hyvä tehdä tarkempi tsekkaus auton kuntoon korjaustarpeiden selvittämiseksi, aivan kuten katsastuksessa tehdään. Jatkuvaan seurantaan riittää taas kevyempi tarkastelu kuten bensamittarin seuraaminen tai renkaiden ilmanpaineiden tarkistus. Oleellista on, että molemmat tuottavat tarpeellista tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä tarvittavia korjauksia tai sitten todeta, että hyvin menee, jatketaan samaan malliin.

Kuntakortti

  • Käyttötarkoitus: Jatkuva tietotyön tuki ja raportointi, strategian seuranta, viestinnän tuki ja tiedon demokratisointi.  
  • Kohderyhmä: Viranhaltijat, päättäjät, kuntalaiset ja kaikki aiheesta kiinnostuneet. 
  • Teemat: Automaattisesti päivittyvät tietosisällöt muodostavat tilannekuvan koko kunnan kehityksestä. Teemoina mm. väestönkehitys, yritystoiminta, työllisyys, aluetalous, hyvinvointi ja koulutus.  

Toimintaympäristön analyysi EVP-indeksin mukaan

  • Käyttötarkoitus: Kattavampi analyysi esim. kerran vuodessa. Auttaa tunnistamaan kunnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä suuntaamaan kunnan elinvoimatyötä ja kohdentamaan toimenpiteitä.   
  • Kohderyhmä: Viranhaltijat ja päättäjät. 
  • Teemat: Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden tulo- ja talous-, yritys-, työllisyys-, koulutus- ja terveysdynamiikkaan. Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestö- ja vetovoima, asumis- ja rakentamis- ja vapaa-ajan dynamiikkaan.    

Kirjoittaja on kuntaintoilija, jonka tuntemus kunnista on onneksi parempi kuin autoista.   

Tarkastele tuotteitamme verkkokaupassa

Toimintaympäristön analyysi EVP-indeksin mukaan

EVP-indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa.

Tutustu tuotteeseen Toimintaympäristön analyysi EVP-indeksin mukaan
Rasmus Aro esiintyy.

Kuntakohtainen väestöennuste

Kuntakohtaisessa väestöennusteessa mallinnetaan erikseen jokaisen kunnan väestönkehitystä sukupuolittain, ikäryhmittäin ja kieliryhmittäin. Väestöennuste ja skenaariot tarjoavat pohjan kuntien sekä alueiden kehittämiselle kaavoituksen, asuntotuotannon, palvelutarpeen ja tulevaisuuden investointien näkökulmasta. 

Tutustu tuotteeseen Kuntakohtainen väestöennuste
Kuntakortti

Kuntakortti

Kuntakortti on automatisoitu tilannekuva kunnan kehityksestä ​yhdessä paketissa valmiiksi koottuna ja visualisoituna. 

Tutustu tuotteeseen Kuntakortti

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?