Etusivu Ajankohtaista Blogi Suuremmissa yrityksissä vihreä siirtymä koetaan kasvumahdollisuutena, mutta pienemmissä uhkana Suuremmissa yrityksissä vihreä siirtymä koetaan kasvumahdollisuutena, mutta pienemmissä uhkana 28.4.2023 Mikko Valtakari Kirjoittajan muut artikkelit Pääsääntöisesti vihreä siirtymä luo suomalaiselle elinkeinoelämälle ja työmarkkinoille enemmän kasvun mahdollisuuksia kuin uhkakuvia. Pk-yritysten huoli on kuitenkin todellinen. Tutkimme yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT:n kanssa, miten vihreä siirtymä vaikuttaa Suomen työmarkkinoihin ja ammattirakenteeseen. Päätulos on positiivinen: Suomen työmarkkinat ja ammatit pystyvät sopeutumaan vihreään siirtymään, minkä seurauksena korkean osaamisen ja asiantuntijatyön tarve kasvaa. Samalla toisten ammattien suhteellinen kysyntä kasvaa ja toisten tehtäväsisältö muuttuu. Uusia ammatteja syntyy aloille, joille vihreä siirtymä tuo kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia, kuten energia, kiertotalous, metsä- ja biotalous. Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yrityksissä vihreä siirtymä nähdään hyvin eri tavalla ennen kaikkea yrityksen koosta riippuen: suurille yrityksille vihreä siirtymä näyttäytyy kasvumahdollisuutena mutta pk-yrityksille uhkana. Teimme pk-yrityksille kyselyn, jonka perusteella ne suhtautuvat epäilevästi tai negatiivisesti vihreään siirtymään ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Synkkiin näkymiin keskeisenä syynä on etenkin se, että vihreä siirtymä edellyttää suuressa osassa yrityksiä rahallisia investointeja ja lisäkoulutuksen järjestämistä, joihin pienellä yrityksellä ei ole varaa. Vihreän siirtymän arvioidaan pienissä yrityksissä jopa luovan enemmän työvoiman vähentämis- kuin lisäämistarpeita. Etenkin pienimmissä yrityksissä työvoiman vähentämistarpeet liittyvät koko yrityksen alasajoon ja koskevat koko henkilöstöä, eivät niinkään tietyn ammattiryhmän edustajia. Vihreään siirtymään liittyviä väittämiä (kysely pk-yrityksille, n= 381 ) Osin pk-yritysten negatiivista suhtautumista vihreään siirtymään selittää myös epätietoisuus vihreästä siirtymästä ja sen vaikutuksista. Tämä johtuu ainakin osaltaan käsitteen epämääräisyydestä. Toisaalta kyse on kielteisestä suhtautumisesta kaikkeen ”vihreään”. Monille pienyrittäjille vihreä siirtymä näyttäytyy tällä hetkellä enemmän poliittisena retoriikkana kuin todellisena yhteiskuntaa muuttavana ilmiönä. – TaustaValtioneuvoston kanslian rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin vihreän siirtymän vaikutuksia työmarkkinoille ja erityisesti ammatteihin ja ammattirakenteeseen Suomessa. Vihreälle siirtymälle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreitä ratkaisuja ja niihin nojaavaa talouskasvua. Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen. Valtioneuvoston selvityksiä 24.4.2023 selvitys typaikat vihreäsiirtymä Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
