Miten monipaikkainen ja paikkariippumaton työ voi edistää maaseudun tietotaloutta?

Viime vuosikymmeninä tiedosta on tullut tärkeä taloudellinen resurssi, tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Tällaista jälkiteollista talousjärjestelmää kutsutaankin tietotaloudeksi, jossa tietoa hankitaan, tuotetaan, levitetään ja käytetään tukemaan talouskasvua (ks. esim. Castells 1996). Tietotalouden kasvun taustalla on koulutettu ja osaava työvoima, moderni infrastruktuuri, tehokas innovaatiosysteemi sekä institutionaaliset tekijät, jotka kannustavat tiedon tehokkaaseen luomiseen, jakamiseen ja käyttämiseen (mm. Maailmanpankki, 2005). Väestöltään ja elinkeinorakenteeltaan monipuoliset kaupunkiseudut ovat perinteisesti olleet tietotalouden kehittymisen ytimessä. Maaseudulle tietotalous ja sen luomat työpaikat ovat näyttäytyneet haasteellisilta niin väestöpohjan, osaavan työvoiman, innovaatioekosysteemien kuin elinkeinorakenteenkin osalta (ks. esim. Storhammar & Virkkala, 2003)

Viimeaikaisessa maaseutupoliittisessa keskustelussa maaseudun ja tietotalouden uudenlaista yhteyttä on hahmotettu kestävyysmurroksen kontekstissa. Maaseutupolitiikan kokonaisohjelman strategiassa 2021-2027 taloudellisen kestävyyden toteutuminen osana kestävyyssiirtymää yhdistetään nimenomaan tietointensiiviseen talouteen. 

Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja maaseudun tietotalous (MATTI) -hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden kehityksen vaikutuksia maaseudun kestävään tietotalouteen. Lisäksi hankkeessa muotoiltiin toimintasuosituksia. 

Etätyö, monipaikkainen ja paikkariippumaton työ ovat riippuvaisia infrastruktuurin riittävästä tasosta. Kyseessä on perustavanlaatuinen kysymys tietotalouden kehityksen kannalta ja välttämätön toimi, jos maaseutualueiden halutaan olevan mukana tietotalouskehityksessä. Kytkeytymisen teknisten mahdollisuuksien takaaminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan maaseudun tietotalouden tasoa tulee vahvistaa sekä tukemalla maaseudun yrityksiä että osaamista kehittämällä.

Maaseudun monipaikkaista ja paikkariippumatonta tietotyötä voidaan tukea parantamalla etä- ja hybridityön mahdollisuuksia sekä paikkariippumatonta rekrytointia. Tämän tueksi ehdotamme kansallisen etätyöstrategian laadintaa, jonka avulla voidaan mm. vahvistaa kansallista yhteistyötä aiheen edistämiseksi. Monipaikkaisen ja paikkariippumaton työn edistäminen kaipaa myös nykyistä vahvempaa tietopohjaa. Monipaikkaisuus tuleekin tehdä näkyväksi hallinnon jatkuvissa tiedonkeruun prosesseissa, kuten tilastoissa.

Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman tietotyön kehityksen edellytykset maaseudulla

Monipaikkaisen tai paikkariippumattoman tietotyön perusedellytykset maaseudulla liittyvät yleisesti infrastruktuuriin, elinkeinoihin ja työpaikan käytäntöihin. Erityisen keskeistä on infrastruktuuri sekä sen riittävyys että toimivuus. Ilman toimivia liikenne- ja erityisesti tietoliikenneyhteyksiä eivät tietotyön perusedellytykset täyty. Maaseudun kannalta on kriittistä, että maaseutualueiden infrastruktuuriin kohdistuvat valtiolliset investoinnit ovat näkyvästi esillä. Kyse on tietotalouden dynamiikan kannalta olennaisesta kytkeytyneisyydestä ja yleisesti saavutettavuudesta. Näin myös toimiva ja ylläpidetty liikenneinfrastruktuuri on maaseudun elinvoimaisuuden kannalta erittäin merkittävässä roolissa. 

Lisäksi tarvitaan tietotyöpaikkoja, jotka sijaitsevat joko pendelöintimatkan päässä, maaseutualueilla tai ovat kokonaan paikkariippumattomia. Näihin vaikuttavat huomattavan paljon maaseutualueiden sijainti, houkuttelevuus ja liikenneyhteydet, mutta myös alueen elinkeinorakenne, ammattirakenne, elinkeinojen tietointensiivisyyden taso sekä työpaikkojen joustavat käytänteet etätyön tai paikkariippumattoman työn tekemiseen. Työpaikat edellyttävät työpistettä, oli se sitten etätyöhubissa, alueellisessa toimistossa, kotona tai muualla.

Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn kiinnittymistä maaseudun kehitykseen voidaan tukea kansallisilla toimilla

Vaikka paikkariippumattomasta ja monipaikkaisesta työstä on puhuttu pitkään, ovat monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus kasvattaneet merkitystään erityisesti koronakriisin jälkeen, mikä näkyy erityisesti etätyön määrän lisääntymisenä. Myös kiinnostus hybridityötä kohtaan on kasvanut viime vuosina. 

Koska kyseessä on valtakunnallinen maaseudun tutkimus- ja kehittämishanke, pohdimme erityisesti kansallisia mahdollisuuksia ilmiön kiinnittämiseen maaseudun kehittämiseen ja kehittymiseen entistä paremmin. Keskeinen yksittäinen muotoilemamme toimi on kansallinen etätyöstrategia, jossa tulisi linjata esimerkiksi etä- tai monitoimitilojen infrastruktuurin tukemisen ja kehittämisen suuntaviivat, laatia suunnitelma työelämän käytäntöjen sekä etätyöhön ja paikkariippumattomaan työhön liittyvien työoikeudellisten kysymysten selkeyttämisestä sekä muotoilla työnantajien etä- ja hybridijohtamisen kehittämisen toimenpiteitä.

Ilmiön tunnettuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tietoperusta laajentamiseksi tarvitaan myös nykyisen tietopohjan kehittämistä. Sekä tietotyön että monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn seurantaa ja tilastointia tulee kehittää kansallisella tasolla. Nykyisellään maaseudun monipaikkaisen ja paikkariippumattoman tietotyön tietopohja on vaillinainen niin tietotyön kuin monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn osalta. Tietotyön kokonaiskuvan lisäksi tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa erityisesti siitä, mikä juuri maaseudulla on erityistä, jotta kehittämistoimia on mahdollista suunnata vaikuttavasti ja oikeisiin kohteisiin.

Maaseudun monipaikkaista ja paikkariippumatonta tietotyötä voidaan kehittää joko ulkopuolelta tulevien tai sisäsyntyisten tekijöiden kautta

Maaseudun tietotalouden kannalta on merkityksellistä edistää sekä ulkoisia että sisäsyntyisiä tekijöitä. Ulkoisia tekijöitä voidaan tukea esimerkiksi houkuttelemalla tietotyöläisiä maaseudulle asukkaiksi ja etä- ja hybridityöläisiksi tai edistämällä maaseutuyritysten paikkariippumatonta rekrytointia tai etätyökäytäntöjä. Ulkoisiin tekijöihin voidaan laskea myös yleiset työelämään liittyvät muutokset ja vaatimukset, kuten työelämään liittyvät lait ja strategiat

Sisäsyntyisen kannalta olennaista on maaseutualueiden elinkeinorakenteen kehitys ja talouden laadullinen muutos. Maaseudun tietotalouden kestävä kehitys edellyttää maaseudulla sijaitsevia tietotalousyrityksiä sekä maaseutualueiden tietointensiivisyyden tason nostoa. Sisäsyntyiset ja ulkopuolelta tulevat tekijät risteävät maaseudun TKI-rahoituksessa sekä maaseudun elinkeinojen kytkeytymisessä osaksi TKI-toimintaa ja innovaatioekosysteemejä, jotka ovat kaikki tärkeitä piirteitä maaseudun tietotalouden kehityksessä.

Matti-hankkeessa tuotettu materiaali löytyy hankkeen sivuilta.

Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys

Ketkä miehistä haluavat isiksi ja ketkä saavuttavat isyyden? Ketkä miehistä jäävät lapsettomiksi omasta tahdostaan ja ketkä tahtomattaan? Nämä ovat paitsi inhimillisiä, myös syvästi yhteiskunnallisia kysymyksiä. Isyyden muutokset kertovat meille jotain oleellista niistä edellytyksistä, joita yhteiskuntana isyydelle annamme. Yksilöllisen kysymyksen sijaan kyse on suurelta osin rakenteellisista ja kulttuurisista ilmiöistä, joilla on myös alueellinen ulottuvuutensa.

Lue lisää Blogi: Isyys ei ole itsestäänselvyys