Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan? Blogi 12.10.2022 Pauliina Seppälä Meistä osa haluaa tukea kotiseutuaan tai mökkipaikkakuntaansa. Osataanko meiltä pyytää tukea esimerkiksi laiturin rakentamiseen tai kylätapahtumaan? Kuka ottaisi kopin? Yhteiskuntatieteiijä, toimittaja sekä muun muassa yksi Mesenaatti.me -joukkorahoitusalustan perustajista Pauliina Seppälä palaa blogissaan kesäisiin Puumalan torin tunnelmiin ja keskusteluihin kotiseutulahjoittamisesta. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?
Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena Blogi 11.10.2022 Rasmus Aro Suomen työikäinen väestö alkoi supistumaan 2010-luvulla ja ilman merkittävää maahanmuuton kasvua supistuminen jatkuu myös seuraavina vuosikymmeninä. Työikäisen väestön ja tämän seurauksena työllisen väestön supistuminen haastaa Suomen kansantalouden kehityksen paradigmoja sekä voimistaa työvoimapulaa. Työikäisen väestön supistuminen on kuitenkin ensisijaisesti aluetason haaste, johon täytyy löytää ratkaisuja ennemmin kuin myöhemmin. Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen Blogi 27.9.2022 Ari-Veikko Anttiroiko Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen
Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot Blogi 26.9.2022 Janne Antikainen Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa. Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia Blogi 23.9.2022 Ryo Umeda Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä furusato noozeita tutkitaan myös Suomessa. Kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa tutkiva Ryo Umeda valottaa järjestelmän kehittymistä ja muun muassa sen kannustinrakenteeseen perustuvaa suosiota. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa Blogi 21.9.2022 Riitta Vanhatalo Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa
Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille? Blogi 20.9.2022 Kristiina Helenius Tähän asti mahdollisuudet Yhdysvalloissa ovat jääneet hyödyntämättä täysimääräisesti, koska naapuriin on ollut lyhyempi matka. Nyt kun Venäjä-vaihtoehtoa ei enää ole, Suomen on hyvä ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja pohtia, kuinka käynnissä oleva lähentyminen Yhdysvaltoihin voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monella tavalla. Yhdysvallat on innovaatioiden supervalta. Siinä myös Suomen julkisella sektorilla on voitettavaa. Lue lisää Blogi: Onko Yhdysvalloilla annettavaa Suomen julkisille toimijoille?
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Voisiko kotiseuturakkaus olla sekä hyvä teko että hyvä diili? Blogi 15.9.2022 Henrika Ruokonen Iina Tunkkari Kaisa Lähteenmäki-Smith Marjo Honkaranta Kuumailmapallolento-elämys, paikallinen wagyu-naudan paisti tai yö samurai-teemahotellissa – mikä näitä yhdistää? Ainakin Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä eli Furusato Nozei, jossa on vuodesta 2008 saakka voinut lahjoittaa paikalliskehittämiseen ja saada vaihtokauppana sekä laadukkaan paikallisen tuotteen että verohelpotuksen. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Voisiko kotiseuturakkaus olla sekä hyvä teko että hyvä diili?
Miltä Suomi näyttää tänään? – Kuntien strategiatyön ilot ja surut Blogi 14.9.2022 Nanna Nieminen Tommi Ranta Kunnat ovat kiehtovia otuksia – itsehallinnollisia ja identiteetiltään ainutlaatuisia, historialtaan, sijainniltaan ja maantieteellisiltä olosuhteiltaan erilaisia. Myös koko ja kehityskuva vaihtelevat – osa kasvaa, osa kuihtuu. Kolmensadanyhdeksän kunnan joukko on eittämättä monipuolinen, eikä kahta samanlaista kuntaa ole. Silti kaikkia kuntia koskee sama lainsäädäntö ja siten samat velvoitteet. Kunnilla on kuitenkin erilaiset edellytykset suoriutua lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Tämä on keskeisenä pontimena myös massiiviselle sote-uudistukselle, jonka myötä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntien erilaisuus, erilaiset kehityskuvat ja edellytykset sekä sote-uudistus ovat vahvasti läsnä myös kuntienstrategiatöissä, joissa meillä on ollut ilo olla mukana tälläkin valtuustokaudella ympäri Suomea. Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Kuntien strategiatyön ilot ja surut
