Etusivu Ajankohtaista Blogi Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä? Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä? 9.11.2022 Laura Väliniemi Kirjoittajan muut artikkelit Haastattelin MDI:n työntekijöitä alkusyksystä koulutehtävääni varten. Halusin selvittää, mitä on yhteiskunnallinen asiantuntijuus ja millaisia ihmisiä kyseisen nimikkeen alla työskentelee. Jututin yhteensä 12 midiläistä ja kyselin heidän työhistoriastaan, arvoistaan työtä kohtaan sekä heidän asiantuntijuudestaan yhteiskunnassa. Haastattelujen aikana minulle selvisi hyvin pian, että MDI:ssä yhteiskuntaa kehitetään poikkeuksellisen isolla sydämellä. Haastattelumuistiinpanoja selatessani tunnistin muutamia usein esiintyviä teemoja. Jatkuva kehittyminen ja uuden oppiminen vaikuttaa olevan yksi tärkeimmistä vaatimuksista työtä kohtaan. Ollaan mitä todennäköisimmin asiantuntijuuden ytimessä; työ ja sen kohteet elävät ajassa, joten samaa vaaditaan myös asiantuntijoilta. Työn edellytyksenä pidetään lujaa ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä sekä kyky samaistua työnantajan arvoihin on myös usealle ensisijaisen tärkeää. Myös työn organisointi ja johtaminen puhuttivat haastatteluissa. Kyse vaikuttaa olevan jokaisen henkilökohtaisista mieltymyksistä. Toiset toivovat selkeämpiä ja näkyvämpiä raameja työlleen kuin toiset. Oman tulkintani on, että asiantuntijan vakaakupissa työn johtamisen suhteen painavat kaksi asiaa. Liiallinen mikromanageeraus mainitaan melkein poikkeuksetta välttelyn kohteeksi, mutta tietyt raamit työn organisoinnissa ovat enemmän kuin toivottuja. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi työ ja sen tekeminen puhuttavat midiläisiä myös jokapäiväistä arkea laajemmassa kontekstissa. Työssä jaksaminen ja sen asettamat vaatimukset nousevat keskustelunaiheiksi. Milloin saamme tai pystymme olla offline? Miten paikkariippumattoman työn voi rajata vapaa-ajasta? Miten tärkeä rooli työidentiteetillä ylipäätään on 2020-luvulla? Sosiaalinen media luo monen mukaan mielikuvaa tasapainoisesta arjesta, jossa työ, perhe, harrastukset ja ystävät ovat kuin itsestään tasapainossa. Liian helposti unohtuu, että someen päivitetään vain pieni osa arjesta eikä kenenkään arki ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Somella vaikuttaisi olevan kuitenkin myös työhyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Yhä enemmän saamme lukea ulostuloja, joissa otetaan kantaa työkuormaan tai arjen pyörittämisen haasteisiin. Inhimillinen työelämä ja siitä kertominen vaikuttaa nostavan päätään sosiaalisen median kanavissa. Aluksi kaikki haastattelut vaikuttivat hyvin erilaisilta keskenään. Huolellisemman tarkastelun jälkeen niistä alkoi kuitenkin erottua yhtäläisyyksiä. MDI:ssä asiantuntijat haluavat kehittyä ja oppia uutta ympäristössä, joka perustuu yhteistyölle. Tilaa halutaan jättää arvokysymyksille ja niitä osoitetaan myös työn johtamista kohtaan. Työtä ei tehdä turvallisesti omassa kuplassa, vaan rohkeasti ja kantaaottavasti osana yhteiskuntaa. Kysy lisää Laura Väliniemi Asiantuntija YTK 040 0910 978 laura.valiniemi@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?