Mitä yhteiskunnalliset asiantuntijat ajattelevat työelämästä?

Haastattelin MDI:n työntekijöitä alkusyksystä koulutehtävääni varten. Halusin selvittää, mitä on yhteiskunnallinen asiantuntijuus ja millaisia ihmisiä kyseisen nimikkeen alla työskentelee. Jututin yhteensä 12 midiläistä ja kyselin heidän työhistoriastaan, arvoistaan työtä kohtaan sekä heidän asiantuntijuudestaan yhteiskunnassa.

Ihmisiä kokoontuneena keskustelutilaisuuteen.

Haastattelujen aikana minulle selvisi hyvin pian, että MDI:ssä yhteiskuntaa kehitetään poikkeuksellisen isolla sydämellä. Haastattelumuistiinpanoja selatessani tunnistin muutamia usein esiintyviä teemoja.

Jatkuva kehittyminen ja uuden oppiminen vaikuttaa olevan yksi tärkeimmistä vaatimuksista työtä kohtaan. Ollaan mitä todennäköisimmin asiantuntijuuden ytimessä; työ ja sen kohteet elävät ajassa, joten samaa vaaditaan myös asiantuntijoilta. Työn edellytyksenä pidetään lujaa ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä sekä kyky samaistua työnantajan arvoihin on myös usealle ensisijaisen tärkeää.

Myös työn organisointi ja johtaminen puhuttivat haastatteluissa. Kyse vaikuttaa olevan jokaisen henkilökohtaisista mieltymyksistä. Toiset toivovat selkeämpiä ja näkyvämpiä raameja työlleen kuin toiset. Oman tulkintani on, että asiantuntijan vakaakupissa työn johtamisen suhteen painavat kaksi asiaa. Liiallinen mikromanageeraus mainitaan melkein poikkeuksetta välttelyn kohteeksi, mutta tietyt raamit työn organisoinnissa ovat enemmän kuin toivottuja.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi työ ja sen tekeminen puhuttavat midiläisiä myös jokapäiväistä arkea laajemmassa kontekstissa. Työssä jaksaminen ja sen asettamat vaatimukset nousevat keskustelunaiheiksi. Milloin saamme tai pystymme olla offline? Miten paikkariippumattoman työn voi rajata vapaa-ajasta? Miten tärkeä rooli työidentiteetillä ylipäätään on 2020-luvulla?

Sosiaalinen media luo monen mukaan mielikuvaa tasapainoisesta arjesta, jossa työ, perhe, harrastukset ja ystävät ovat kuin itsestään tasapainossa. Liian helposti unohtuu, että someen päivitetään vain pieni osa arjesta eikä kenenkään arki ole pelkkää ruusuilla tanssimista.

Somella vaikuttaisi olevan kuitenkin myös työhyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Yhä enemmän saamme lukea ulostuloja, joissa otetaan kantaa työkuormaan tai arjen pyörittämisen haasteisiin. Inhimillinen työelämä ja siitä kertominen vaikuttaa nostavan päätään sosiaalisen median kanavissa.

Aluksi kaikki haastattelut vaikuttivat hyvin erilaisilta keskenään. Huolellisemman tarkastelun jälkeen niistä alkoi kuitenkin erottua yhtäläisyyksiä. MDI:ssä asiantuntijat haluavat kehittyä ja oppia uutta ympäristössä, joka perustuu yhteistyölle. Tilaa halutaan jättää arvokysymyksille ja niitä osoitetaan myös työn johtamista kohtaan. Työtä ei tehdä turvallisesti omassa kuplassa, vaan rohkeasti ja kantaaottavasti osana yhteiskuntaa.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa