Yhteistyössä on voimaa! – Vuorovaikutteisissa työyhteisöissä kaikki voittavat 

Eräs lapsi totesi minulle kerran voimisteluharjoituksissa että ”yhteistyö on rumaa”. Yritin ymmärtää hänen näkemystään siitä, mitä hän sillä tarkoitti, ja selittää hänelle, että yhteistyöllä voi oikeastaan saada aikaan suuria asioita. Organisaatioissa yhteistyö luodaan vuorovaikutuksessa ihmisten välillä jokapäiväisessä arjessa.

Joukko ihmisiä kokoushuoneessa taputtavat henkilölle kokouspöydän ääressä.

Korona-ajan aloittama etätyöbuumi muutti asiantuntijatyötä tekevien työtapaa. Monissa organisaatioissa pohditaan, miten työntekijöitä saadaan takaisin työpaikoille. Pohdin, mihin suuntaan työn tekeminen kehittyy, kun ihmiset eivät välttämättä kohtaa kasvotusten työpäivien aikana. Erityisesti olen pohtinut hybridityön vaikutuksia työyhteisöön ja yhteistyön merkitystä työn tuloksiin.

Ruotsissa on joulukuussa puhututtanut keskustelu hybridityöstä, kun Boston Consulting Groupin maajohtaja Erik Flinck kertoi Dagens Industrissa (2.12.2022), miten hybridityö on heikentänyt yritysten muutos- ja uudistumiskykyä sekä päätöksentekoa organisaatioissa. Keskustelu ryöpsähti tämän jälkeen. Niin tutkijat kuin yritysmaailman asiantuntijat ovat ottaneet kantaa muun muassa hybridityön vaikutuksista työkulttuuriin ja etätyöpäivien organisaatiolinjauksiin. 

Tässä ajassa työyhteisön jäsenen aktiivisuus tai passiivisuus korostuu entisestään, kun työtä tehdään pääpainotteisesti digitaalisten välineiden kautta. Useimmiten kasvotusten on helpompi jakaa pienemmätkin, ehkä sitäkin tärkeämmät työhön liittyvät ajatukset, mutta miten toimia, kun osa porukasta on etänä? Tätä olisi hyvä yhdessä pohtia jokaisella työpaikalla. Uskon, että aktiivisen ja vuorovaikutteisen roolin ottava organisaatio, jossa työntekijät tuntevat toisensa ja toistensa työn arkea, ovat kykeneviä ketterään yhteistyöhön ja uudistumaan. Myös hybridiajassa.

Yhteistyö piilee arjen tekemisessä 

Vuoden 2022 alussa kirjoitimme työyhteisömme voimin Paremmin kehittyvää ja kehittävää Suomea -kirjan MDI:n 10-vuotistaipaleen kunniaksi. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän kirjaan, joka avaa asiantuntijoidemme osaamista, tekemistä ja ajatuksia Suomen kehityksestä. Itse kirjan tuottaminen oli kuin asiakasprojekti, jota lähdettiin yhteisvoimin työstämään. Tuolloin vastikään yrityksessä aloittaneena ajattelin ensin, että projektilla oli aika mahdoton aikataulu, mutta niin vain midiläiset saivat innostuksen tarttumaan kaikkiin. Kirjassa kiteytyy paitsi osaaminen, myös se sitoutuneisuus ja luottamus siihen, että kaikki kantavat vastuuta yhteisten saavutusten eteen. Yhteistyössä on siis voimaa.  

Vuorovaikutteisessa ympäristössä ideat ja näkökulmat rikastuvat, ja osaajien erilaiset vahvuudet pääsevät esiin, jolloin organisaatio on kykenevä ketterään yhteistyöhön.

Tunnista osaajien kyvyt ympärilläsi

Miksi yhteistyö oli sitten pienen voimistelijanalun mielestä hullusti ”rumaa”? Minulle selvisi, mitä hän tarkoitti. Yksin suorittaminen oli hänen mielestään helpompaa ja nopeampaa. Aluksi hän uskoi vahvasti omiin kykyihinsä – tehdä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä – omassa tahdissaan. Myöhemmin yhdessä rakennetut ja harjoitellut ohjelmat toivat joukkueelle palkintoja. Mitaleita enemmän urheilija arvosti kuitenkin loppujen lopuksi sitä voimaa, jonka hän sai yhdessä tekemisestä ja yhdessä onnistumisesta. Tässä tarinassa kiteytyy myös ajatus siitä, miten toinen toisensa tuntevassa organisaatiossa kyky tunnistaa osaajien kyvyt ja kannustaa heitä, antavat parhaat edellytykset kehitykselle, uudistumiselle ja onnistumiselle.

Yhteistyö ja vastavuoroisuus rakennetaan yhdessä ihmisten kanssa. Suuri kiitos oppimisesta ja onnistumisista kuuluu siis kollegoille, asiakkaille ja sidosryhmien asiantuntijoille tästä yhteisestä matkasta, jota olemme päässeet tekemään. Työn arjessa työyhteisön rooli korostuu ja uskon, että pystymme kehittymään ja luomaan nahkamme uudestaan tässä hydridityöajassakin, kun tunnistamme omat ja toistemme kyvyt. Yhteistyössä piilee myös uudistuksen voima, jota kutsun kaikki nykyiset ja uudet kollegat sekä yhteistyökumppanit ammentamaan.

Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Ensi viikolla julkaistava MDI:n väestöennuste tarjoaa tilastotietoa Suomen väestönkehityksestä. Tilastollisen tiedon rinnalle kaivataan myös laadullista tietoa, joka syventää ymmärrystä väestönkehitykseen liittyvistä ilmiöistä. Laadullinen tieto auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat toimet, joilla voi luoda pohjaa kestävälle kehitykselle kunnissa ja alueilla.

Lue lisää Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Suomen kaikki väestönkasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen on nojannut maahanmuuttoon ja tulee lähes varmasti nojaamaan myös tulevaisuudessa. Maahanmuuton rooli väestönkasvun kiihdyttäjänä ja väestönsupistumisen hillitsijänä on korostunut huomattavasti 2020-luvun aikana niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tämä on muuttanut tai muuttamassa kuvaa kansallisesta väestönkehityksestä ja tarjoaa ehkä suurimman liikkumavaran väestönkehityksessä merkittävälle joukolle kuntia, vahvistaen etenkin nuoren työikäisen väestön kehitystä.

Lue lisää Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen

Kuntatalolle kokoontuivat 16.–17. toukokuuta Suomen kaupunki- ja aluekehityksen asiantuntijat ja viranhaltijat. Kahden päivän aikana noin 150 ihmistä pohti, keskusteli, oppi ja ideoi kaupunkien nykyhetkeä ja tulevaisuutta. MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön järjestämän tapahtuman ohjelmasta vastasivat alan huippuasiantuntijat ja -keskustelijat. Tervetuloa kurkkaamaan kuvien muodossa symposiumin tunnelmiin.

Lue lisää Maailman parhaiden kaupunkien symposium kokosi kaupunki- ja alueasiantuntijat yhteen