Maaseudun tietotalous ja monipaikkaisuus – Kokemuksia ja oppeja Pohjoismaista

MDI ja Norrum toteuttavat 2021–2022 MATTI -tutkimushanketta (Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus ja maaseudun tietotalous), jossa tuotetaan tietoa monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutuksista maaseudun kestävään tietotalouteen. Osana hanketta toteutettiin vertaileva selvitys Ruotsin ja Norjan monipaikkaisuudesta maaseudulla. Tässä blogissa esitellään muutamia hyviä käytäntöjä Ruotsista ja Norjasta sekä pohditaan, miten Ruotsin ja Norjan kokemuksia voisi hyödyntää Suomessa. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kuvan taka-alalla istuu henkilö ikkunalaudalla. Edessä tyyny.

Nordregio: Etätyö- ja monipaikkaisuustutkimus 2021–2024

Pohjoismaisen aluetutkimuskeskuksen Nordregion etätyö- ja monipaikkaisuustutkimuksessa 2021–2024 tarkastellaan, millaisia vaikutuksia lisääntyneellä etätyöskentelyllä ja monipaikkaisuudella voi olla pohjoismaiseen kaupunki-, alue- ja maaseutukehitykseen. Remote work and multilocality post-pandemic – hankkeen taustalla on tutkimustietoa siitä, että työelämän uudenlainen joustavuus voi johtaa muutoksiin ihmisten liikkuvuudessa ja muuttoliikkeen malleissa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi työmatkojen kokonaismäärän laskua, kakkosasuntojen käytön lisääntymistä sekä suurten kaupunkien ulkopuolisten alueiden vetovoiman kasvua.

Tutkimuksessa on jo käynyt ilmi, että pandemia kiihdyttää etätyöskentelyn yleistymistä ja työelämän murrosta. Pandemian aikana lisääntyneellä etätyöskentelyllä on jatkossakin pysyviä vaikutuksia, sillä sekä työntekijät että yritykset haluavat säilyttää ainakin osan pandemian tuomasta työelämän lisäjoustavuudesta. Nordregion mukaan pandemian aikana lisääntynyt etätyöskentely on vaikuttanut melko samalla tavalla Pohjoismaiden muuttoliikkeisiin ja ihmisten liikkuvuuteen. Monipaikkaisuuden tai lisääntyneen etätyöskentelyn politiikkatoimenpiteissä ei ole suuria eroja Pohjoismaiden välillä.

Nordregio tutkii kolmen tapaustutkimuksen avulla, miten etätyön lisääntymiseen liittyvät trendit ovat vaikuttaneet pohjoismaisiin kuntiin ja alueisiin. Ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee monipaikkaisuutta pääkaupunkiseuduilta tapahtuneen poismuuton näkökulmasta. Toinen tapaustutkimus testaa Google Mobility -tietojen käyttämistä mökeiltä tehtävän etätyön seuraamisessa, tapaustutkimusalueena Etelä-Savo. Kolmas tapaustutkimus keskittyy alueellisten ja paikallisten toimijoiden kokemuksiin monipaikkaisuudesta. 

Projekti Samverket 2022–2023

Ruotsin julkisen alan monipaikkaisuutta tukeva Samverket  2022–2023  -projekti kehittää yhteistyötiloja julkiselle sektorille Tukholman ja Östersundin alueella. Julkisen alan monipaikkaisuutta tukevassa pilottiprojektissa avataan yhteistyötiloja julkisen sektorin käyttöön ja luodaan sosiaalisia työympäristöjä, jotka tuovat yhteen asiantuntemusta yli hallinnollisten rajojen ja samalla inspiroivat hybridityön luovaan ongelmanratkaisuun ja yhteiseen oppimiseen. Projektin toteuttavat Jämtlandin lääni, Vasakronan AB, Gomorron Östersund AB ja Niklas Huss AB. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen toimintamalli julkisen alan yhteistyötiloista sekä kootaan hyviä yhteistyökäytäntöjä. Hanke pohjautuu aiempaan tutkimukseen Jämtlandin alueella, joka toi esiin viranomaisyhteistyön vahvistamisen positiivisia vaikutuksia. Lisäksi kyseinen tutkimus osoitti, mikä vaikutus suotuisten fyysisten toimintaedellytysten luomisella voi olla viranomaisten yhteistyölle.

Ruotsi: Monipaikkaisuuden ’hot spot’ Jämtland Härjedalen

Ruotsissa Jämtland Härjedalenin maakunta haluaa profiloitua näkyä monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työn ”hot spottina”, ja pyrkii tekemään monipaikkaisuudesta alueellisen kilpailuedun. Jämtland on tunnettu turismista ja monista hiihtokeskuksistaan, joista tunnetuin on Åre. Maakunnan suurin kaupunki on 44 000 asukkaan Östersund. Maakunta sijaitsee kaukana suurista kaupungeista ja tiiviisti asutuista alueista, jonka takia maakunta on halunnut houkutella kaupunkien etätyöläisiä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja etujen piiriin.

Jämtland Härjedalen tukee monipaikkaista co-working-tyyppistä työskentelytapaa sekä omassa organisaatiossaan että alueen yrityksissä. Alueella oletetaan hyvien etätyömahdollisuuksien ja houkuttelevien työtilojen tuovan alueellisia etuja. Etätyötä ja paikkariippumatonta työtä on pidetty alueellisena vahvuutena ja mahdollisuutena jo 10 vuoden ajan. Maakunta houkuttelee asiantuntijoita työskentelemään paikkariippumattomasti.  Maakunnan liike-elämä koostuu pääasiassa pienyrittäjistä. Alueella on paljon itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka ovat potentiaalinen kohderyhmä myös etätyötilojen käyttäjiksi.

Etätyö helpottaa koulutuetun työvoiman hankkimista, vähentää ylimääräistä matkailua ja tarjoaa uusia työntekomuotoja

Region Jämtland Härjedalen

Jämtlandin alueella toimii Remote Lab -niminen yhteistyötila ja etätyötä kehittävä yhteisö. Remote Labin visiona on auttaa organisaatioita ja yksilöitä siirtymään nykyisestä fyysisen työpaikan normista joustavampaan ajattelutapaan. Yhteisö kerää ja jakaa tietoa työympäristöjen muutoksen helpottamiseksi. RemoteLab, Jämtlannin kunnat ja alueen yliopisto tekevät yhteistyötä etätyöskentelyn edistämiseksi Jämtlandin alueella.

Norjan yhteistyötilaverkosto Coworking Norge

Norjassa toimii kansallinen yhteistyötilojen verkosto Coworking Norge, jolla on 40 yhteistyötilaa eripuolilla maata. Kaikkiaan yhteistyötiloja Norjassa arvioidaan olevan 140 kappaletta. Yhteistyötiloista osa toimii yksityisillä markkinoilla, mutta Norjassa on myös julkisrahoitteisia, esim. kuntayhteistyöllä järjestettyjä yhteistyötiloja.

Poismuutto kaupungeista, myös Oslosta, on lisääntynyt pandemian aikana ja maaseudun kunnista Norjassa on tullut monelle houkutteleva vaihtoehto asua. Tutkijoiden mukaan maaseudulla – toisin kuin kaupungeissa – yhteistyötilat eivät menettäneet jäseniä pandemian aikaan, vaan tiloja on pystytty pitämään auki rajoituksista huolimatta. Maaseudun etätyöympäristö houkuttelee myös uusia käyttäjiä. Maaseudun yhteistyötilojen käyttäjissä on sekä pienyrittäjiä että globaalisti toimivien yritysten työntekijöitä. 

Kakkosasuntojen kysyntä nousi merkittävästi Norjassa koronapandemian aikana- siitäkin huolimatta, että Norjassa oli käytössä pandemian aikana ajoittain ns. kesämökkikielto, joka velvoitti ennen kaikkea Oslosta, Bergenistä ja Trondheimissa asuvat kakkosasunnon omistajat pysymään kaupungissa. Kakkosasuntojen määrä lisääntyy erityisesti niin sanotuilla hotspot -alueilla, jossa on muutenkin paljon vapaa-ajan asutusta ja kakkoskoteja. Hotspot -keskittymät sijaitsevat etenkin Norjan vuoristoalueella, johon sijoittuu noin 80 kuntaa, ja jolla sijaitsee enemmän kakkoskoteja kuin vakituisia asuntoja.

Yhteenvetohavaintoja Pohjoismaista

MATTI -projektin pohjoismainen selvitys osoitti, että etätyö ja monipaikkaisuus ovat voimakkaassa muutosvaiheessa Pohjoismaissa. Monipaikkaisuuteen linkittyvät käsitteet ymmärretään osin eri tavoilla eri Pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa ei ole käytössä monipaikkaisuuden käsitettä niin selkeästi kuin Suomessa. Päähuomio keskittyy etätyöhön ja pendelöintiin, Norjassa osittain myös mökkeilyyn.

Suomessa monipaikkaisuuden potentiaali nähdään lähtökohtaisesti ennen kaikkea väestöään menettävien tai ikääntyvien alueiden mahdollisuutena. Norjan ja Ruotsin aluepolitiikassa ei ole yhtä suoraa linkkiä monipaikkaisuuden edistämiselle. Selkeästi monipaikkaisuutta edistäviä kansallisen tason politiikkatoimia ei ole merkittävästi käytössä Ruotsissa ja Norjassa.

Mitä Ruotsin ja Norjan esimerkeistä on hyödynnettävissä Suomen tilanteeseen?

Haluamme nostaa MATTI -projektin pohjalta muutaman suosituksen pohjoismaisen selvityksen hyödyntämiseksi etätyön ja monipaikkaisuuden kehittämisessä Suomessa.

1. Profiloidu vahvemmin monipaikkaisuudella

Ruotsissa ja Norjassa mm. suuremmista kaupungeista pendelöintimatkan päässä olevat kunnat vaikuttavat hyötyneen pandemian kautta lisääntyneestä etätyön ja monipaikkaisuuden hyödyntämisestä. Suurina hyötyjinä olivat turistipaikkakunnat ja lomakeskukset, joihin pandemian aikana saapui paljon kokopäiväisesti etätyöskenteleviä ihmisiä. Tällaiseen etätyön ja monipaikkaisuuden profilointiin kannattaa panostaa myös Suomessa.

2. Panosta maaseudun yhteistyötiloihin

Yhteistyötilojen kehittäminen on yksi tapa vastata työelämän murrokseen. Julkisen sektorin yhteiskäyttötilat tai kansallinen yhteistyötilojen verkosto voi toimia suunnannäyttäjinä. Etenkin maaseudulla yhteistyötiloilla on merkitystä tietotalouden kehityksen kannalta.

3. Hyödynnä Pohjoismaista monipaikkaisuuden tutkimusta

Kansallista monipaikkaisuuden tutkimusta tukee Nordregion tuore tietoaineisto etätyön seuraamisesta. Suomen alueiden ja kuntien kehittämisessä sekä monipaikkaisuuden tutkimuksessa kannattaa hyödyntää pohjoismaisen tutkimuksen nostamat hyvät käytännöt esim. Google Mobility -tietojen käyttäminen mökeiltä tehtävän etätyön seuraamisessa.

Blogin kirjoittajat:

Eeva Turunen ja Jukka Teräs, Norrum Oy

Lisätietoa:

Nordregion Remote work and multilocality post-pandemic – hankkeesta löydät täältä.

Samverket 2022-2023 -hankkeesta löydät täältä.

Jämtland Härjedalen, Ruotsista löydät täältä ja täältä.

Norjan co-working tiloista täältä.

Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä.

Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?