Blogi: Maakuntien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta nousukäyrälle — Etelä-Savon uudistumisen uusi pelitaktiikka

Haasteelliset ajat pakottavat uudistumaan. Viime vuosikymmenen aikana Suomen kansallinen kilpailukyky suhteessa useisiin verrokkimaihin heikkeni, ja Suomi jäi jälkeen myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksissa. Samaan aikaan globaalit kriisit ja kestävyysmurros haastavat niin valtioita, alueita kuin yrityksiä etsimään omia menestystekijöitä talouden vihreässä siirtymässä.

Suomessa kansallinen yksimielisyys näyttää löytyneen uudelleen siitä, että panostukset osaamiseen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) on se voittava pelitaktiikka, jolla voidaan taas menestyä kansainvälisissä peleissä ja löytää uutta suuntaa Suomelle. Parlamentaarinen TKI-työryhmä linjasi maaliskuun alussa loppuraportissaan rahoituksen suuntaamisesta. Tavoitteena on kasvattaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä vajaasta 3 %:sta kunnianhimoiselle 4 %:n tasolle. Tavoitteena on koko TKI-järjestelmämme kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen, mikä kannustaa kaikkia toimijoita sitoutumiseen ja investointeihin. Julkisen sektorin euron panostuksen lisäyksellä tavoitellaan yksityisellä sektorilla vastaavasti kahden euron lisäystä. Lisäksi TKI-politiikkaa halutaan suunnata edistämään vihreää siirtymää.

Kansallinen strategia näyttää vihdoin muotoutuneen, mutta miten on alueiden laita? Suomessa on vain yksi maakunta, Pohjois-Pohjanmaa (5 %), joka ylittää kansallisen 4 %:n T&K-panostusten tason BKT:sta. Pirkanmaa saavutti 4 %:n tason vuonna 2021, ja Uusimaa saavuttaa sen todennäköisesti lähivuosina. Suomessa on kuitenkin 9 maakuntaa, jotka eivät yllä edes 2 %:in ja suurin osa niistä ei edes 1 %:in.  Etelä-Savo on yksi näistä alle prosentin maakunnista.*

Etelä-Savossa on tartuttu härkää sarvista ja ryhdytty tekemään TKI-toiminnan tiekarttaa. Kyse on enemmänkin toiminnallisen pelitaktiikan hiomisesta Etelä-Savon ja sen elinkeinoelämän uudistumiseksi niin, että se voisi nousta maakuntien yllättäjäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen viisauden alku

Etelä-Savon lähtötilanne TKI-toiminnan näkökulmasta on haastava (kuva 1). T&K-menot ovat kansallisestikin alhaista tasoa, yhteensä 41,6 miljoonaa euroa (osuus valtakunnallisista TKI-menoista 0,6 % ja BKT-osuutena n. 0,9 %). TKI-investointeja on vähän, ja Business Finlandin rahoitusta on hyödynnetty alueen yrityksissä toistaiseksi niukasti suhteessa muihin maakuntiin. Yritysten T&K-panostukset ovat vuosina 2017–2021 vähentyneet. Lisäksi maakunnan väestö vähenee ja vanhenee, ja maahanmuuttajien määrät ovat pieniä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa alhainen ja TKI-osaajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää.

Haastavia lähtökohtia vasten Etelä-Savon on tunnettava omat vahvuutensa, pelikenttä ja joukkuepelin mahdollisuudet.

Etelä-Savolla on kaikki mahdollisuudet yllättää takavasemmalta

Vaikka Etelä-Savon alueelta puuttuvat isot veturiyritykset, yrittäjien osuus työllisistä on maan toiseksi suurin, ja pk-yrityskentällä on paljon potentiaalia. Etelä-Savolla on monia ympäristöön ja paikallisiin piirteisiin liittyviä ainutlaatuisia tekijöitä, jotka on nostettu myös älykkään erikoistumisen strategian kärkeen. Näitä ovat metsä, vesi, ruoka ja matkailu, joihin liittyy myös huomattavaa kansainvälisen tason osaamista. Korkeakouluilla on merkittävä rooli maakunnan TKI-toiminnassa, mikä tukee edellä mainittuja vahvuuksia. Vihreään siirtymään ja erityisesti metsäbiotalouteen liittyy suuria kaupallisia mahdollisuuksia, ja näissä teemoissa maakunta on kokoaan suurempi ja voisi olla vieläkin suurempi myös maailmalla. Mikkeli ja Savonlinna ovat vapaa-ajan asuntovaltaisimpia kuntia Suomessa, matkailijoita riittää, ja vesi- ja luontoympäristöt ovat Suomen kärkeä. Voisiko näitä vahvuuksia saada paremmin myös TKI-toiminnan käyttöön?

Myös vihreän siirtymän* rahoitus- ja liiketoimintamahdollisuudet ovat valtavat: Arviot vuotuisista investoinneista globaalisti vuoteen 2050 mennessä jopa noin 4 000 miljardia dollaria. Vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntäminen täysimittaisesti ja 4 %:n T&K-tavoitteen saavuttaminen edellyttävät maakunnassa kuitenkin uudelleen ajattelua ja uusia toimintamalleja.

Tavataan sanoa, että tekemällä entisiä asioita entiseen tapaan saa enemmän entistä. Etelä-Savossa kaivataan selvästi uusia keinoja, selkeää viestintää ja toimenpiteitä, joilla yritykset saadaan laajamittaisemmin ja vahvemmin mukaan TKI- ja hanketoiminnan suuntaamiseen. Haasteena on pienyritysvaltaisuus – pienyrityksillä kun on harvoin osaamista, resursseja, tarvetta tai motivaatiota TKI-toiminnan vahvaan edistämiseen. Työ vaatii siis käytännönläheistä otetta ja jalkatyötä, tutkimus- ja kehittämisrakenteiden helppoa lähestyttävyyttä ja TKI-rahoitusinstrumenttien tuomista lähemmäs yrityksiä. Konkreettinen hyöty investoinneista on osoitettava nopeasti.

Maakunnan alhaisessa TKI-intensiteetissä on käänteisesti suuri kasvun potentiaali. Se hyödynnetään verkostojen ja vaikuttavasti suunnatun rahoituksen avulla. Voisiko Etelä-Savon vahvuudet löytyä vahvoista yhteisistä panostuksista TKI-toiminnan perustaan eli osaajien veto- ja pitovoimaan, osaamistason nostamiseen ja käytännönläheiseen yritys- ja työelämälähtöiseen jatkuvaan oppimiseen? Osaajia ja uusia avauksia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. 

Pelikirja tarvitsee paikalliset pelurit, jotka ratkaisevat ja voittavat pelejä

Liikkeenjohdon strategiagurun Peter Druckerin kuuluisan lainauksen mukaan kulttuuri syö strategian aamiaiseksi, tarkoittaen sitä, että yrityksen tai organisaation kulttuuri, inhimilliset piirteet, arvot ja toimintatavat ratkaisevat menestyksen, eivät hienoimmatkaan johtamisoppien pohjalta muotoillut strategiat.

Voimme puhua järjestelmästä ja sen piirteistä, tilastoista ja strategioista, mutta viime kädessä eteläsavolaiset yritykset, julkisen sektorin organisaatiot, oppilaitokset ja muut toimijat, samoin kuin kuluttajat ja kansalaiset, ratkaisevat pelin. Kunnianhimotason nosto ja kansainvälisen TKI-toiminnan kyvykkyyden vahvistaminen edellyttävät, että Etelä-Savossa on ihmisiä, joita strategia liikuttaa ja jotka haluavat saada asioita aikaan. Ehkä on myös aika avartaa TKI-toimintaa ja innovaatiokäsitystä vielä laaja-alaisemmin, annettava tilaa sosiaalisille innovaatioille ja avattava keskustelua esimerkiksi kansalaisten ja heidän yhteisöjensä suuntaan.

Maakunta ei luonnollisestikaan pärjää vain omilla verkostoillaan, kukapa nykymaailmassa pärjäisi? Maakunnan on käännettävä katsetta ulos, uteliaana ja valmiina tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita. Korkeakouluilla ja Etelä-Savossa toimivilla tutkimusorganisaatioilla ja yrityksillä on paljon laadukasta kansainvälistä toimintaa. Yhdistelemällä pelaajien vahvuuksia ja joukkuepelillä on tavattu voittaa isojakin pelejä.

Lähtötilanteen perusteella Etelä-Savon pelitaktiikassa on hyvä ottaa evääksi ainakin seuraavat: 

1) Yhteinen näkemys tavoitteesta ja hyvän kierre aikaan. Etelä-Savoa koskevat negatiiviset trendit ja puheet on käännettävä positiiviseen suuntaan.

2) Pelin rakentaminen vahvemmille hartioille. Yhteisiin harjoituksiin tarvitaan lisää pelaajia TKI-toiminnan vahvistamiseksi, ja pelikaverit pitää koota omaa aluetta laajemmalta.

3) TKI-aktiivisuuden vahvistaminen yrityksissä. Yritykset on nostettava maakunnan kehittämisen objekteista subjekteiksi ja isommat, kokeneemmat ja rohkeimmat vetämään muita (alihankkijoita) mukaan. 

4) Osaajien veto- ja pitovoiman vahvistaminen niin, että Etelä-Savon joukkueeseen kannattaa  sijoittua ja pelaajiin sijoittaa.

5) Pelitason nosto kansainvälisellä sarjatasolla. Maakunnassa tarvitaan yhteisiä tavoitteita siitä, missä kansainvälisissä peleissä halutaan olla mukana sekä tukea näiden kyvykkyyksien vahvistamiseksi.

Kirjoittajat: Valtteri Laasonen, Kaisa Lähteenmäki-Smith, Henrika Ruokonen, Nanna Nieminen

Tämä kirjoitus on avaus blogisarjaamme, johon olemme kutsuneet sekä paikallisia että valtakunnan tason vaikuttajia miettimään TKI-toimintaa ja sen potentiaalia uudelleen. 

Kutsumme myös sinut mukaan ja ottamaan kantaa. Jaa omat näkemyksesi ja ajatuksesi Etelä-Savon menestyksen ja uudistumisen pelitaktiikasta tämän linkin kautta. Otamme ne mukaan pelikirjan muotoiluun. 

* Syyt ovat moninaiset, joista osa johtuu rakenteellisista tekijöistä ja lisäksi esim. TKI-tilastointiin liittyvistä haasteista. Etelä-Savo on pk-yritysvaltainen maakunta, eikä maakunnassa ole suurten yritysten TKI-yksiköitä. Pienempien yritysten panostukset ja jatkuva parantaminen eivät välttämättä näy tilastoissa. Kasvuyrityksiä on myös vähemmän kuin TKI-intensiivisemmissä maakunnissa. Isot toimijat, jotka vetäisivät alihankkijoitaan mukaan TKI-hankkeisiin ovat myös harvassa.

** Yleisesti vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden ja luonnonvarojen ylikulutuksen luomasta kasvusta kohti vihreitä ratkaisuja ja niihin nojaavaa taloudellista kasvua. Suomessa Valtiovarainministeriö on määritellyt, että vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Toimet säästävät energiaa, parantavat ilmanlaatua ja turvaavat energian toimitusvarmuuden.