Etusivu Ajankohtaista Blogi Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia 23.9.2022 Ryo Umeda Kirjoittajan muut artikkelit Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä furusato noozeita tutkitaan myös Suomessa. Kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa tutkiva Ryo Umeda valottaa järjestelmän kehittymistä ja muun muassa sen kannustinrakenteeseen perustuvaa suosiota. Sattuman voimaa ei koskaan kannata aliarvioida. Lapsena pääsin tutustumaan kotimaani Japanin moniin paikkakuntiin. Mieleeni on jäänyt etenkin matka talviselle Hokkaidolle, Japanin pohjoisimmalle saarelle. Tokiolaiselle pikkupojalle valtava luonto, lumi ja pakkanen tarjosivat aivan uusia elämyksiä. Vaikka nämä olivat hyvin vieraita asioita kotikaupunkiini Tokioon verrattuna, loputtomiin jatkuva lumimaisema tuntui hämmästyttävän tutulta. Jälkeenpäin ajateltuna oli se tuolloin ehkä kohtaloksi määrätty, että asetun aikuisena Suomeen asumaan. Sitä en olisi kuitenkaan uskonut, että 20 vuotta myöhemmin tutkisin Japanin furusato noozei -kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa. Eipä olisi kukaan muukaan uskonut, sillä kotiseutulahjoitusjärjestelmä ei ollut tuolloin vielä käytössä Japanissa. Mutta olisiko kukaan edes osannut kuvitella, että 20 vuotta myöhemmin seitsemän miljoonaa japanilaista lahjoittaa yhteensä yli viisi miljardia euroa kunnille ja maakunnille? Tämän järjestelmän suosio on kasvanut niin vauhdikkaasti, ettei edes järjestelmän suunnittelija eli valtiokaan olisi osannut sitä ennakoida. Sattuman kauppaa kylläkin – mutta miten? Miten furusato noozei on kehittynyt? Japanin furusato noozei -kotiseutulahjoitusjärjestelmä käynnistyi vuonna 2008 osana silloisen hallituksen aluepolitiikkaa. Furusato tarkoittaa japaniksi kotiseutua ja noozei puolestaan veronmaksua. Järjestelmän alkuperäisenä ideana oli, että Japanin kansalaiset voisivat siirtää osan veroistaan kotiseudulleen maksettavaksi. Monien mutkien kautta järjestelmä päätyi verovähennykseen perustuvaan lahjoitusjärjestelmään, jossa kansalaiset voivat tehdä lahjoituksen mille tahansa asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle tai maakunnalle. Järjestelmän tavoitteet ovat sikäli kunnianhimoisia, että järjestelmän kautta pyritään saamaan kunnat kilpailemaan keskenään, kansalaiset tietoisemmiksi omien verovarojensa käytöstä sekä vielä aluepoliittiset tavoitteet toteutettua, kuten pienten kuntien elävöittäminen. Järjestelmä tunnettiin aluksi huonosti ja osallistujia oli vähän. Tilanne muuttui vuonna 2014, jolloin yksityiset alustayritykset alkoivat tarjota verkkoalustoja lahjoitusten tekemiseen. Lahjoitussumma onkin noussut vuosien 2014–2021 välillä jopa 2034 %. Siis 21-kertaiseksi! Kuvio 1. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kehitys vuosina 2008–2021. (Lähde: Japanin sisäministeriön julkaisema tilasto) Pelkkä helppokäyttöisyys ei kuitenkaan selitä järjestelmän suosiota. Osallistumiseen tarvitaan kannustinrakenne. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä verovähennyksen lisäksi vastalahjat ovat tehokkaita kannustimia. Järjestelmässä lahjoittajat saavat lahjoitusten vastineiksi kuntien tarjoamia vastalahjoja, jotka useimmiten ovat paikallisesti tuotettuja elintarviketuotteita, mutta ne voivat olla myös palveluita, kuten matkailutuotteita. Verovähennys oli järjestelmään alun perinkin kuulunut ominaisuus, mutta vastalahjat tulivat vasta myöhemmin mukaan. Aluksi kunnat tarjosivat vastalahjoja vapaaehtoisesti kiitoksen osoituksena lahjoittajille, mutta alustayritysten mukaantulon jälkeen ne liitettiin osaksi järjestelmää. Nykyään lahjoittajat voivat selailla kuntia ja vastalahjoja alustoilla sekä lahjoittaa helposti ikään kuin ostaisivat verkkokaupasta tuotteita. Alussa mainitsemallani Hokkaidon kaltaisella alueella on kotiseutulahjoitusjärjestelmässä valttikortti, sillä monipuolinen luonto tarjoaa vahvan perustan elintarvikkeiden tuotannolle. Ei ihme, että Hokkaidon kunnat ovat kärkisijoilla kotiseutulahjoitusjärjestelmässä eniten lahjoituksia saaneiden kuntien listassa. Valtion, kuntien ja yritysten yhteistyö ekosysteemissä hyödyttää kaikkia osapuolia Alustayritysten mukaantulon myötä kotiseutulahjoitusjärjestelmään on muodostunut toimijaverkosto, jossa rahaa ja tavaraa virtaa eri suuntiin. Alustayritykset välittävät ihmisten tekemiä lahjoituksia kunnille. Ne välittävät myös tietoa lahjoitusten käyttökohteista kunnassa. Rahaa ohjataan paikallisille pienille ja keskikokoisille yrityksille vastalahjatilauksina. Alustayritykset jäsentävät kotiseutulahjoitusjärjestelmässä tapahtuvaa vaihdantaa, mutta lopulta järjestelmän toimintaa ohjaa valtio. Kuvio 2. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän raha- ja tavaravirrat. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia: alustayritykset saavat tuottoa käsittelykuluina, kunnat saavat lahjoituksia kehittämishankkeiden tukemiseen ja lisää tunnettuutta, paikalliset yritykset saavat lisää tilauksia sekä lahjoittajat saavat tuettua kotiseutuaan ja verovähennyksellä tuettuja edullisia vastalahjoja. Lisäksi valtio saa toteutettua aluepoliittisia päämääriään. Viime vuonna julkaistussa raportissamme kutsuimme tällaista alustayritysten ympärille muodostunutta asetelmaa alustaekosysteemiksi. Ja se on – kuten ekosysteemi luonnossa – syntynyt osittain sattuman kautta. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella toimijalla on syy osallistua eli järjestelmässä on vahva ja toimiva kannustinrakenne. Osallistuminen kannattaa! Systeemitason innovaatiokin voi joskus syntyä sattuman kautta. Innovaatiot syntyvät tuskin tiukalla, ennakoivalla ohjauksella, minkä seurauksena innovaatioyritys usein näivettyy. Innovaation syntymiseen tarvitaan uskallusta ja ehkä myös ripaus onnea – kuten minunkin kohdallani, kun aikoinani uskalsin lähteä Japanista maailmalle. ekosysteemi furusato nozei japani kotiseutulahjoitus Kysy lisää Ryo Umeda Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ryo.umeda@helsinki.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?