Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille.

Metsässä aikuinen ja lapsi ovat puron äärellä.

Kuva: Jonina Vaahtolammi

Kotiseutulahjoitusmalli nojaa kotiseutuidentiteetin merkitykseen monipaikkaisille tai monikotiseutuisille ihmisille. Monipaikkaisuus on suurelle osalle suomalaisista arkea ja vahva osa elämäntapaa. Monille meistä on muodostunut lapsuuden kotikunnan lisäksi tärkeä suhde myös opiskelukaupunkiin, isovanhempien kotiseudulle tai vapaa-ajan mökkipitäjään.

Koronapoikkeusaika toi entistä enemmän näkyviin monipaikkaisuutta ihmisten arjessa ja valinnoissa. Kun etätyö lisääntyi, moni siirtyi kotikunnastaan toisille paikkakunnille. Tämä näkyi oitis vastaanottavien kylien ja kuntien palvelujen käytön lisääntymisenä. Tulovirtoina vaikutus oli myös merkittävä, mutta ennen kaikkea se osoitti, että jos vapaasti voimme valita, ajankäyttömme myös jakaantuu eri paikkakuntien kesken.

Monikotiseutuisuus kutsuu osallistumaan

Kotiseututyössä on tunnistettu monikotiseutuisuus jo varhain. Helsingissä on lukuisia paikkakuntakohtaisia yhdistyksiä, jotka on perustettu jo vuosikymmeniä sitten tukemaan pääkaupunkiin maakunnista muuttaneiden kotiseutuidentiteettiä ja luomaan yhteisöllisyyttä. Muualla maassa kotiseutuyhdistyksillä on puolestaan säännöllistä viestintää ja toimintaa pois muuttaneille. Esimerkiksi Köyliö-Seuralla on Köyliön Ystävät, jossa pidetään yhteyttä monipaikkaisiin. 

Järjestökentän ja kotiseututyötä tekevien yhdistysten näkökulmasta ajattelen, että yksi varsin yksinkertainen tapa tukea sitä toista paikkakuntaa ja sen elinvoimaisuutta kotikunnan lisäksi on toimia jäsenenä sen eri toimialojen yhdistyksissä.

Yhdistystoiminta ja aktiiviset asukkaat ovat keskeinen osa kunnan elinvoimaa.

Osaaminen, asiantuntemus, käytetty aika ja jäsenmaksutulot ovat resursseja elinvoimaisen yhdistystoiminnan pyörittämiseen, joka puolestaan lisää osallisuutta ja tukee kansalaisyhteiskuntaa.

Näen, että kotiseutulahjoittamisen tapainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli voisi ilman muuta olla kehittelyn jälkeen toteuttamiskelpoinen. Siinä on potentiaalia ja sille on selkeästi tarvetta. Se yhdistää parhaimmillaan kunnan intressit, monipaikkaisten asukkaiden mielenkiinnon kakkoskodin, kesämökin tai sukujuurten kautta toisen paikkakunnan palveluja ja kehittymistä kohtaan sekä erilaisten yhteistyöverkostojen tarpeen.

Voimme olla kiinnittyneitä useampaan paikkaan. Juuri se motivoi osallistumaan ja tukemaan henkisin ja taloudellisin panoksin.

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen -blogisarja on osa hanketta, jossa MDI selvitti Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarisen työryhmän toimeksiannosta Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 26.9.2022. Lue lisää hankkeesta osoitteesta mdi.fi/kotiseutulahjoitus.

Kysy lisää

Riitta Vanhatalo

Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja 

Kanadan menestyksekkäästä maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa pistesysteemi nousee usein keskiöön. Se on kuitenkin vain osa Kanadan maahanmuuttosysteemin työkalupakkia, eikä se toimisi ilman vastaanottavaa yhteiskuntaa. Kanadan onnistumisen avain onkin yhteiskunta, johon maahanmuuttaneen on mahdollista solahtaa omana itsenään, ja tuntea kuuluvuutta.

Lue lisää Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja 

Mihin Tampere on menossa?

Tampereen kaupunki laati keväällä 2025 yhdeksän muutosaluekorttia kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisistä, systeemisiä ratkaisuja vaativista muutosalueista. Tampereen muutosilmiöt heijastelevat kansallisia ja globaaleja ilmiöitä, mutta painottuvat kaupungin väestön, elinkeinorakenteen ja sijainnin myötä omaleimaisella tavalla. MDI oli mukana tukemassa muutosaluekorttien laadintaa.

Lue lisää Mihin Tampere on menossa?

Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 

Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella.

Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.