Etusivu Ajankohtaista Blogi Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa 21.9.2022 Riitta Vanhatalo Kirjoittajan muut artikkelit Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille. Kuva: Jonina Vaahtolammi Kotiseutulahjoitusmalli nojaa kotiseutuidentiteetin merkitykseen monipaikkaisille tai monikotiseutuisille ihmisille. Monipaikkaisuus on suurelle osalle suomalaisista arkea ja vahva osa elämäntapaa. Monille meistä on muodostunut lapsuuden kotikunnan lisäksi tärkeä suhde myös opiskelukaupunkiin, isovanhempien kotiseudulle tai vapaa-ajan mökkipitäjään. Koronapoikkeusaika toi entistä enemmän näkyviin monipaikkaisuutta ihmisten arjessa ja valinnoissa. Kun etätyö lisääntyi, moni siirtyi kotikunnastaan toisille paikkakunnille. Tämä näkyi oitis vastaanottavien kylien ja kuntien palvelujen käytön lisääntymisenä. Tulovirtoina vaikutus oli myös merkittävä, mutta ennen kaikkea se osoitti, että jos vapaasti voimme valita, ajankäyttömme myös jakaantuu eri paikkakuntien kesken. Monikotiseutuisuus kutsuu osallistumaan Kotiseututyössä on tunnistettu monikotiseutuisuus jo varhain. Helsingissä on lukuisia paikkakuntakohtaisia yhdistyksiä, jotka on perustettu jo vuosikymmeniä sitten tukemaan pääkaupunkiin maakunnista muuttaneiden kotiseutuidentiteettiä ja luomaan yhteisöllisyyttä. Muualla maassa kotiseutuyhdistyksillä on puolestaan säännöllistä viestintää ja toimintaa pois muuttaneille. Esimerkiksi Köyliö-Seuralla on Köyliön Ystävät, jossa pidetään yhteyttä monipaikkaisiin. Järjestökentän ja kotiseututyötä tekevien yhdistysten näkökulmasta ajattelen, että yksi varsin yksinkertainen tapa tukea sitä toista paikkakuntaa ja sen elinvoimaisuutta kotikunnan lisäksi on toimia jäsenenä sen eri toimialojen yhdistyksissä. Yhdistystoiminta ja aktiiviset asukkaat ovat keskeinen osa kunnan elinvoimaa. Osaaminen, asiantuntemus, käytetty aika ja jäsenmaksutulot ovat resursseja elinvoimaisen yhdistystoiminnan pyörittämiseen, joka puolestaan lisää osallisuutta ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Näen, että kotiseutulahjoittamisen tapainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli voisi ilman muuta olla kehittelyn jälkeen toteuttamiskelpoinen. Siinä on potentiaalia ja sille on selkeästi tarvetta. Se yhdistää parhaimmillaan kunnan intressit, monipaikkaisten asukkaiden mielenkiinnon kakkoskodin, kesämökin tai sukujuurten kautta toisen paikkakunnan palveluja ja kehittymistä kohtaan sekä erilaisten yhteistyöverkostojen tarpeen. Voimme olla kiinnittyneitä useampaan paikkaan. Juuri se motivoi osallistumaan ja tukemaan henkisin ja taloudellisin panoksin. Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen -blogisarja on osa hanketta, jossa MDI selvitti Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarisen työryhmän toimeksiannosta Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 26.9.2022. Lue lisää hankkeesta osoitteesta mdi.fi/kotiseutulahjoitus. furusato nozei kotiseutulahjoitus monipaikkaisuus Kysy lisää Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan Blogi 8.4.2024 Nanna Nieminen Ajantasaisen, päivittyvän ja kattavan tiedon merkitys ja tarve on kasvanut, ja tuntuu kasvavan edelleen kuntien toimintaympäristön muuttuessa nopeaan tahtiin ja kuntien kohdatessa isoja muutoksia. Miten suunnistaa muutoksen, tiedon, tietolähteiden ja tiedolla johtamisen työkalujen viidakossa? Lue lisää Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan
Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata Blogi 18.3.2024 Kirsi Siltanen Laura Väliniemi Rasmus Aro Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike. Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata
Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa Blogi 14.3.2024 Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu? Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa