Etusivu Ajankohtaista Blogi Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa 21.9.2022 Riitta Vanhatalo Kirjoittajan muut artikkelit Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille. Kuva: Jonina Vaahtolammi Kotiseutulahjoitusmalli nojaa kotiseutuidentiteetin merkitykseen monipaikkaisille tai monikotiseutuisille ihmisille. Monipaikkaisuus on suurelle osalle suomalaisista arkea ja vahva osa elämäntapaa. Monille meistä on muodostunut lapsuuden kotikunnan lisäksi tärkeä suhde myös opiskelukaupunkiin, isovanhempien kotiseudulle tai vapaa-ajan mökkipitäjään. Koronapoikkeusaika toi entistä enemmän näkyviin monipaikkaisuutta ihmisten arjessa ja valinnoissa. Kun etätyö lisääntyi, moni siirtyi kotikunnastaan toisille paikkakunnille. Tämä näkyi oitis vastaanottavien kylien ja kuntien palvelujen käytön lisääntymisenä. Tulovirtoina vaikutus oli myös merkittävä, mutta ennen kaikkea se osoitti, että jos vapaasti voimme valita, ajankäyttömme myös jakaantuu eri paikkakuntien kesken. Monikotiseutuisuus kutsuu osallistumaan Kotiseututyössä on tunnistettu monikotiseutuisuus jo varhain. Helsingissä on lukuisia paikkakuntakohtaisia yhdistyksiä, jotka on perustettu jo vuosikymmeniä sitten tukemaan pääkaupunkiin maakunnista muuttaneiden kotiseutuidentiteettiä ja luomaan yhteisöllisyyttä. Muualla maassa kotiseutuyhdistyksillä on puolestaan säännöllistä viestintää ja toimintaa pois muuttaneille. Esimerkiksi Köyliö-Seuralla on Köyliön Ystävät, jossa pidetään yhteyttä monipaikkaisiin. Järjestökentän ja kotiseututyötä tekevien yhdistysten näkökulmasta ajattelen, että yksi varsin yksinkertainen tapa tukea sitä toista paikkakuntaa ja sen elinvoimaisuutta kotikunnan lisäksi on toimia jäsenenä sen eri toimialojen yhdistyksissä. Yhdistystoiminta ja aktiiviset asukkaat ovat keskeinen osa kunnan elinvoimaa. Osaaminen, asiantuntemus, käytetty aika ja jäsenmaksutulot ovat resursseja elinvoimaisen yhdistystoiminnan pyörittämiseen, joka puolestaan lisää osallisuutta ja tukee kansalaisyhteiskuntaa. Näen, että kotiseutulahjoittamisen tapainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli voisi ilman muuta olla kehittelyn jälkeen toteuttamiskelpoinen. Siinä on potentiaalia ja sille on selkeästi tarvetta. Se yhdistää parhaimmillaan kunnan intressit, monipaikkaisten asukkaiden mielenkiinnon kakkoskodin, kesämökin tai sukujuurten kautta toisen paikkakunnan palveluja ja kehittymistä kohtaan sekä erilaisten yhteistyöverkostojen tarpeen. Voimme olla kiinnittyneitä useampaan paikkaan. Juuri se motivoi osallistumaan ja tukemaan henkisin ja taloudellisin panoksin. Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen -blogisarja on osa hanketta, jossa MDI selvitti Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarisen työryhmän toimeksiannosta Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 26.9.2022. Lue lisää hankkeesta osoitteesta mdi.fi/kotiseutulahjoitus. furusato nozei kotiseutulahjoitus monipaikkaisuus Kysy lisää Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen Blogi 27.9.2022 Ari-Veikko Anttiroiko Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa. Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen
Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot Blogi 26.9.2022 Janne Antikainen Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa. Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot
Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia Blogi 23.9.2022 Ryo Umeda Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä furusato noozeita tutkitaan myös Suomessa. Kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa tutkiva Ryo Umeda valottaa järjestelmän kehittymistä ja muun muassa sen kannustinrakenteeseen perustuvaa suosiota. Lue lisää Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia
