Alueprofiilit 2016

Alueprofiilit 2016 -tietopakettiin on kerätty tietoa alueellisesta kehityksestä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti, ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen vuoteen 2016 saakka.

Julkaisu koostuu kansallisen kehityksen analyysistä, maa- ja seutukuntien tilastopaketista sekä kehittämisen painopisteistä. Lisäksi seutukunnille on laskettu aluekehityksen arvosanat.

Lataa Alueprofiilit 2016 -tietopakettimme tästä


TIEDOTE

Suomessa on tusinan verran hyvässä vireessä olevia kaupunkiseutuja

MDI:n koostama Alueprofiilit 2016 kertoo aluekehityksen voittajat ja häviäjät 2008–2016.

Alueprofiilit 2016 -julkaisussa Manner-Suomen seutukunnat on laitettu järjestykseen niiden aluekehityksen mukaan vuosina 2008–2016. Aluekehityksen logiikka on muuttunut, 1990-luvun puolivälin viiden voittajan rinnalle ovat kirineet vahvat maakuntamoottorit. Suomessa on nyt tusinan verran hyvässä vireessä olevia kasvumoottoreita.

Metropolialue ja monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat ovat kehityksen moottoreita – kirkkaimmassa kärjessä ovat Vaasa ja Helsinki, mutta vuosien 2008–2016 kehityksen arvosanat eivät ole kaikilta osin aivan totutussa järjestyksessä. Hieman yllättäen monilla rakenteellisesti vahvoilla kaupunkiseuduilla viime vuoden kehitysluvut ovat vain keskinkertaisia. Kärkijoukkoon on kirinyt Turku, joka vielä vuosituhannen alussa pärjäsi aluekehityksessä heikommin kuin muut suurimmat kaupungit. Uudelleen juonesta ovat saaneet kiinni myös Jyväskylä ja Oulu, joiden parin viime vuoden luvut ovat jälleen hyviä. Itäisessä Suomessa parhaiten on pärjännyt Kuopio. Kansallisen aluerakenteen kannalta on hyvä, että jokaisella suuralueella Suomessa on vähintään yksi vahva ja muutama muu hyvin pärjäävä kaupunkiseutu.

Maaseutumaisilla alueilla taajaan asutut ja matkailuun väkevästi satsanneet alueet ovat kehityksen kärjessä. Parhaimmat arvosanat ovat kuitenkin Ylivieskan seudulla, jonka perusta on vahvassa elintarviketuotannossa sekä teollisuudessa. Heikoimpia arvosanoja on harvaan asutuilla ja saavutettavuudeltaan haasteellisilla alueilla erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa. Maaseutumaisilla seuduilla rakenteellisten ja dynaamisten muuttujien välillä on hieman kaupunkiseutuja vahvempi yhteys, eli rakenteellisesti vahvat seudut ovat pärjänneet kohtalaisen hyvin myös dynaamisissa muuttujissa. Lähtökohdiltaan vahvat maaseutualueet ovat siis edelleen vahvistuneet.

Alueprofiilit 2016 -tietopakettiin on kerätty tietoa alueellisesta kehityksestä 1990-luvun puolivälin nousukiitovuosista finanssikriisiin asti, ja tämän jälkeen talouden mateluvuosien kehitykseen vuoteen 2016 saakka. Julkaisu koostuu kansallisen kehityksen analyysistä, maa- ja seutukuntien tilastopaketista sekä kehittämisen painopisteistä. Lisäksi seutukunnille on laskettu aluekehityksen arvosanat. (kts. liitetaulukot).

Alueprofiilien tieto on tarkoitettu alueiden ja niiden toimijoiden käyttöön. Se antaa alueille parempaa tietoa omasta ja muiden alueiden kehityksestä. Tiedon pohjalta löydetään vertailukohtia ja näkemystä oman alueen kehittämiseen.

Alueprofiilit ovat kaiken kansan ladattavissa MDI:n verkkosivuilla mdi.fi/alueprofiilit 24.8. klo 8.00 alkaen.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja Janne Antikainen 040 764 1829 tai janne.antikainen@mdi.fi.