Tekijä: iinatunkkari

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?

Meistä osa haluaa tukea kotiseutuaan tai mökkipaikkakuntaansa. Osataanko meiltä pyytää tukea esimerkiksi laiturin rakentamiseen tai kylätapahtumaan? Kuka ottaisi kopin? Yhteiskuntatieteiijä, toimittaja sekä muun muassa yksi Mesenaatti.me -joukkorahoitusalustan perustajista Pauliina Seppälä palaa blogissaan kesäisiin Puumalan torin tunnelmiin ja keskusteluihin kotiseutulahjoittamisesta.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: On ihmisiä, jotka haluavat maksaa siitä, että rakkaat seudut pysyvät kauniina ja elävänä – Pitäisikö heidän rahansa ottaa vastaan?

Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena

Suomen työikäinen väestö alkoi supistumaan 2010-luvulla ja ilman merkittävää maahanmuuton kasvua supistuminen jatkuu myös seuraavina vuosikymmeninä. Työikäisen väestön ja tämän seurauksena työllisen väestön supistuminen haastaa Suomen kansantalouden kehityksen paradigmoja sekä voimistaa työvoimapulaa. Työikäisen väestön supistuminen on kuitenkin ensisijaisesti aluetason haaste, johon täytyy löytää ratkaisuja ennemmin kuin myöhemmin.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? — Työikäisen väestön tuleva kehitys alueellisena haasteena

MDI tutkii paikkariippumatonta työtä yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta: onko paikkariippumattomuudesta tulossa yritysten tulevaisuuden menetysresepti?

Juuri alkaneessa hankkeessa haetaan vastausta siihen, miten yritysten mahdollistama paikkariippumaton työ vaikuttaa asuinpaikkavalintoihin ja maaseudun elinvoimatekijöihin. Vaikka etätyöskentelyä ja paikkariippumatonta työtä on tarkasteltu etenkin julkishallinnon ja toisaalta yksilön näkökulmasta, yksityisen sektorin toimijoiden paikkariippumattoman työn tarkastelu on ollut vähäisempää.

Lue lisää MDI tutkii paikkariippumatonta työtä yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta: onko paikkariippumattomuudesta tulossa yritysten tulevaisuuden menetysresepti?

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Tässä blogissa Ari-Veikko Anttiroiko valottaa japanilaisen kotiseutulahjoitusmallin taustoja kotiseututunteen ja kuntalaisuuden näkökulmasta. Sen jälkeen hän pohtii sitä, millainen merkitys näillä ulottuvuuksilla on mallin soveltamisessa Suomen oloihin. Erityisenä käsitteellisenä kiinnekohtana kirjoituksessa on kannatuskuntalaisuus eli sellainen vapaaehtoinen ”jäsenyys” johonkin muuhun kuin omaan asuinkuntaan, jonka myötä henkilö voi samalla tukea kyseistä kuntaa lahjoittamalla rahaa tai muita resursseja. Kyse on viime kädessä siis ajattelutavasta, jossa yhdistyvät harvaan asuttujen alueiden kuntien vapaaehtoinen tukeminen, monipaikkainen tai hajautunut kuntalaisuus sekä alusta, joka mahdollistaa kannatuskuntalaisuuden toteuttamisen. Viimeksi mainittuun liittyen käsittely sivuaa digitalisaatiota ja alustataloutta, joilla on tärkeä rooli Japanin kotiseutulahjoitusmallin toimeenpanossa.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Kannatuskuntalaisuudesta resursseja maaseudun kehittämiseen

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Muuttoliikkeen aallot ovat Suomessa olleet vuosikymmenten saatossa voimakkaita ja ne ovat heijastelleet nopeasti suurten yhteiskunnallisten projektien – teollisuus-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja osaamis-Suomen rakentamista. Epälineaarisesta kehityksestä on opittava se, että jos näkee vuosikymmenten päähän ulottuvia ennusteita väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä, eivät luvut ole itseään ennustavia – niihin ei saa tuudittautua ja niiden kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Lue lisää Miltä Suomi näyttää tänään? – Aluekehityksen suuret aallot

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia

Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä furusato noozeita tutkitaan myös Suomessa. Kotiseutulahjoitusjärjestelmää Helsingin yliopistossa tutkiva Ryo Umeda valottaa järjestelmän kehittymistä ja muun muassa sen kannustinrakenteeseen perustuvaa suosiota.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Sattuman kautta innovaatioon – Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmässä kaikki ovat voittajia

Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa

Kotiseutuliitossa olemme kiinnostuneina ja iloisina seuranneet selvitystyötä, miten japanilainen kotiseutulahjoitusmalli eli Furusato Nozei olisi sovellettavissa Suomessa. Kiitos Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle ja MDI:lle selvityksen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. Kiinnostavaa on ollut kuulla myös erilaisia ideoita ja toteutusvaihtoehtoja, mitä kumppanikunnissa Kuhmossa, Maalahdella ja Puumalassa on tullut esille.

Lue lisää Näkökulmia kotiseutulahjoitukseen: Monipaikkaisuus on osa ihmisten arkea ja elämäntapaa