Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan

MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Rasmus Aro esiintyy.

Konsultointitoimisto MDI, joka nykyään toimii osana FCG Finnish Consulting Groupia, on laatinut järjestyksessään neljännen väestöennusteen. MDI:n väestöennuste on päivitetty uusimmilla tiedoilla eli siihen on laskettu väestönkehityksen perusura vuoteen 2040 saakka. Perusuran lisäksi väestöennusteeseen on kuvattu kolme vaihtoehtoista skenaariota: kaupungistuva, hajautuva ja kansainvälistyvä Suomi. Tämän vuoden ennusteessa MDI on erityisesti keskittynyt syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin. 

Maahanmuuton merkitys korostuu kaupunkiseuduilla 

Vuoden 2023 väestöennusteen päivitys tarkentaa kuvaa Suomen väestönkehityksestä. Suuret linjat ja etenkin väestönkehityksen aluetason erot ovat säilyneet ennallaan. Päivitetyssä ennusteessa olettamaa maahanmuuton määrästä on lisätty edeltävään ennusteeseen verrattuna. 

Jos maahanmuuton taso säilyy ennusteen olettamien tavoin viime vuosien tasolla, etenkin suurten kaupunkiseutujen väestönkehitys vahvistuu. Maahanmuuton kasvu korostaa tarvetta onnistua myös integraatiossa ja ehkäistä segregaatioon liittyviä riskejä. 

Pandemia-ajan vaikutukset ovat hillittyjä, mutta sen tuottamat muutokset Suomen väestönkehityksen dynamiikkaan ovat aiempaa selkeämmin näkyvissä. 

– Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella pandemia-ajan muuttoliikkeen jatkuminen ei yksin käännä voimakasta supistumista kasvuksi, mutta vahvistaa kehitystä etenkin tärkeässä työikäisen väestön ryhmässä, korostaa väestöennusteen laatinut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro. 

Syntyvyyden lasku romahduttaa koululaisten määrän 

Suurimmassa osassa maata tuleva väestönkehitys on kohtuullisen varmasti negatiivista tai hyvin negatiivista, mutta väestön supistumisen syy kuitenkin muuttuu. Etenkin pienemmissä kaupungeissa ja syrjäisemmissä maaseutukunnissa väestöä vähentää tulevaisuudessa pääasiassa kuolleiden syntyneitä suurempi määrä. Tätä kehitystä korostaa 2010-luvun ja 2020-luvun syntyvyyden voimakas lasku. 

Syntyvyyden laskun seurauksena peruskouluikäisten määrä tulee romahtamaan koko maassa: seitsemän vuoden sisällä peruskouluikäisten määrä vähenee 82 000 henkilöllä. Aluetason koululaisikäluokkien kehitys on vielä kansallista kehitystä merkittävästi haasteellisempaa. 

– Seuraavan seitsemän vuoden aikana keskimääräisessä kunnassa joka viides peruskoulun pulpetti tyhjenee, toteaa asiantuntija Rasmus Aro. 

Syntyvyyden tuleva kehitys ei ole ennalta määrätty 

Neljän skenaarion lisäksi vuoden 2023 ennusteessa on haluttu mallintaa tulevan syntyvyyden kehitystä useammilla olettamilla, sillä tulevaan syntyvyyteen liittyy aina suurta epävarmuutta. 

Syntyvyyden tulevaisuuden polut korostavat 2010-luvun syntyvyyden laskun syvyyttä: ilman merkittävää syntyvyyden kasvua suurimmassa osassa edes kasvavia alueita peruskouluikäisten määrä ei tule palautumaan nykytasolle vuoteen 2040 mennessä. 

Lisäksi tulevaa syntyvyyttä tarkasteltiin toiveskenaariolla, jossa olettamana on syntyvyyden kohoaminen suomalaisten keskimäärin toivomalle tasolle (2,0 lasta), joka vastaa keskimääräisen hedelmällisessä iässä olevan henkilön toivetasoa (Väestöliiton Perhebarometri 2023).  Toiveskenaarion toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, mutta tarkastelu osoittaa, että syntyvyyden kasvu lähemmäs suomalaisten omia toiveita voisi merkittävästikin vahvistaa maan väestönkehitystä. 

– Korkeamman syntyvyyden mahdollistaminen vaatisi perhepoliittisten toimien lisäksi myös aktiivista taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten riskien sekä epävarmuustekijöiden vähentämistä ja torjumista, painottaa asiantuntija Aro. 

MDI toivoo, että päivitetyn väestöennusteen avulla voidaan tehdä tiedolla johtaen ja kehittäen kestäviä ratkaisuja kunnissa, maakunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla. MDI haluaa myös herätellä ennusteen avulla keskustelua siitä, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä ja erityisesti, miten tulisi varautua lasten määrän laskuun ja sen vaikutuksiin. 

Lue lisää väestöennusteen keskeisistä tuloksista täältä.

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee