Arviointi: Valtakunnallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (TYÖ2030). Missä onnistuttiin, ja mitä pitää vielä kehittää?

Mikko Valtakari, Juho Nyman (MDI) ja Risto Karinen (Owal) arvioivat sosiaali.- ja terveysministerilölle valtakunnallisen Työ2030-ohjelman. Arviointityö toteutettiin hyödyntäen useita erityyppisiä aineistoja ja menetelmiä, kuten asiantuntijahaastatteluita, kyselyä, hankkeen aineistoanalyysiä sekä arvioinnissa kehitettyjä indikaattoreita.

Tässä onnistuttiin

1. Ohjelma on ollut toimialojen ja työpaikkojen tarpeisiin osuva ja se kykeni reagoimaan
toimintaympäristön muutoksiin

TYÖ2030-ohjelma on ollut painopisteiltään ja tavoitteiltaan osuva suhteessa työelämän
kehittämistarpeisiin ja se on tukenut aiempien ohjelmien teemojen mukaista samansuuntaista pitkäjänteistä kehittämistoimintaa.

Haasteita ja toisaalta myös mahdollisuuksia ovat aiheuttaneet vaikeasti ennakoitavat muutokset toimintaympäristössä, kuten koronapandemia, tietyillä toimialoilla työmarkkinatilanteen vaikeutuminen ja talouden osin heikko kehitys.

2. Ohjelma on sisältänyt laajan paletin erilaisia toimenpiteitä, joilla on eri tavoilla ja erilaisia reittejä pitkin voitu kehittää työelämää ja tavoittaa työpaikkoja

Ohjelman tulokset ovat syntyneet 39 toimialahankkeessa ja 12 aluehankkeessa sekä ohjelman muissa toimenpiteissä ja toiminnassa. Siinä on luotu uudentyppisiä palveluita (mm. työelämävalmentajapilotoinnit) ja koulutuksia sekä tuotettu uutta tietoa. On myös konkreettisesti edistetty yhteistyötä ja verkottumista sekä kyvykkyyksiä kehittää työelämää.

Ohjelmassa on tavoitettu lähes 14 000 työpaikkaa suoraan (ja epäsuorasti esimerkiksi viestintäkampanjoilla n. 260 000 työpaikka), mikä tarkoittaa, että ohjelma on tavoittanut merkittävän määrän työpaikkoja ja henkilöstön edustajia. Tämä on luonut hyvän pohjan myös laajempien yhteiskunnallisten työelämävaikutusten synnylle

3. Välittömimmin ohjelman vaikutukset näkyvät uusien toimintatapojen käyttöönotossa,
organisaatioiden kyvykkyyksien vahvistumisessa, yhteistyön ja yhteiskehittämisen
vahvistumisessa sekä työn vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin kehittymisessä

Ohjelman vaikutukset syntyvät kolmen pääasiallisen polun kautta. Nämä ovat 1. digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen, 2. oppimisen ja kyvykkyyksien vahvistuminen sekä 3. yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen. Ohjelman kaikilla vaikutuspoluilla on edetty ja luotu edellytyksiä vaikutusten syntymiselle.

TYÖ2030-ohjelman tavoittelemat laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät ketjuuntuneen vaikutusdynamiikan kautta ja tulevat näkyviksi pääsääntöisesti vasta viiveellä. Ohjelman toimenpiteillä on mahdollistettu uusien työpaikkojen syntyminen ja luotu edellytyksiä tulevaisuuden työpaikkojen rakentamiselle, työurien pidentämiselle sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin paranemiselle. Ohjelmassa mukana olevilla työpaikoilla on myös kehitetty uusia teknologisia ratkaisuja ja tehokkaampia toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa tuottavuuden paranemiseen. Yleisesti työn tuottavuuden kehitys ei ole ollut toivotunlaista viime vuosina, mikä korostaa ohjelmassakin aikaansaatujen ratkaisujen merkitystä työn tuottavuuden parantamisessa ja talouden vahvistamisessa.

4. Kansalliset kokonaisvoimavarat on saatu yhdensuuntaisesti mukaan toteuttamaan ohjelman päämääriä ja saamaan voimaa työelämän kehittämiseen

Ohjelman lisäarvo näkyy erityisesti verkostojen ja keskeisten toimijoiden kokoamisena yhteisen kehittämisteeman taakse sekä yhteistyön vahvistumisena työelämän kehittämiseen. Ohjelmassa on parannettu yhteistoiminnan kulttuuria ja yleisesti kyvykkyyttä työelämän kehittämiseen.

Tätä pitää jatkossa kehittää

Kehittämisehdotus 1. Työelämän kehittämiselle tarvitaan TYÖ2030-ohjelman jälkeen eri toimijoiden yhteinen tulevaisuuden tavoitetila.

Kehittämisehdotus 2. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että työelämän kehittämisessä tunnistetaan työelämän ja yhteiskunnan sekä työpaikkojen ja toimialojen kannalta keskeiset kehittämisteemat, joista osa on pysyvämpiä ja pitkään esillä olleita asioita ja osa on uusia ja nousevia teemoja. Lisäksi näiden teemojen keskinäisiä yhteyksiä ja riippuvuussuhteita tulee jäsentää ja selkeyttää osana kehittämistyötä.

Kehittämisehdotus 3. Jatkossa on syytä käydä keskustelua ja tarkastella tulisiko työelämän valtakunnalliseen kehittämiseen hakea uusia tulokulmia, jolla saataisiin tavoitettua vielä laajemmin erilaiset työpaikat ja lisättyä toimien vaikuttavuutta. Esimerkiksi vahvempi liiketoiminnan kehittämislähtöinen näkökulma saattaisi aktivoida laajemmin toimijoita työelämän kehittämiseen.

Kehittämisehdotus 4. TYÖ2030-ohjelmassa aikaansaatujen tulosten, hyvien käytäntöjen ja vaikutusten jatkohyödyntäminen ja -kehittäminen, juurtuminen ja levittäminen on syytä varmistaa ohjelman päättymisen jälkeen. Tämä vaatii vastuutahoja näille toimille, toimenpiteitä siltauksen varmistamiseksi uudelle hallituskaudelle, riittävien resurssien varmistamisen sekä tulosten ja hyvien käytäntöjen jakamisen tietoalustoja.

Kehittämisehdotus 5. Mikäli tulevaisuudessa toteutetaan useampia samanaikaisia työelämän kehittämiseen liittyviä valtakunnallisia ohjelmia, tulisi jo ohjelmien valmistelu- tai alkuvaiheessa varmistaa niiden välisten synergiahyötyjen syntyminen.

Kehittämisehdotus 6. Jatkossa tulee varmistaa, että työelämän kehittämiseen on kohdennettavissa julkista rahoitusta myös tulevaisuudessa.

Kehittämisehdotus 7. Työelämän valtakunnallinen kehittäminen vaatii myös tulevaisuudessa valtakunnallista kehittämistoimintaa koordinoivan, mahdollistavan ja tukevan tahon, joka toimii myös yhteistyö- ja keskustelualustana: joko TYÖ2030-ohjelmaa pitkäkestoisempana hallituskauden ylittävänä ohjelmana tai pysyvänä instituutiona ja kehittämisrakenteena.

Työ2030-ohjelman vaikutusmalli

Arvioinnin on toteuttanut MDI Public Oy yhteistyössä Owal Groupin kanssa. Arviointia on ohjannut sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä, joka on tuonut arviointiin arvokkaita näkemyksiä sekä tukenut ja suunnannut arvioinnin toteutusta. Arviointi toteutettiin marraskuun 2021 ja alkuvuoden 2023 välisenä aikana.

TYÖ2030-ohjelman ulkoinen arviointi. Raportti 19.4.2023. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 2023:26