Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua

MDI:n vuoden 2024 väestöennusteessa tarkastellaan maahanmuuton eri skenaarioita ja näiden vaikutuksia Suomen kansalliseen ja alueelliseen väestörakenteeseen. Maahanmuuton merkitys korostuu etenkin työikäisten ryhmässä. Maahanmuutto ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maan sisällä, vaan keskittyy suuriin kaupunkeihin.

MDI, joka toimii osana FCG Finnish Consulting Groupia, on toteuttanut järjestyksessä viidennen väestöennusteensa vuoteen 2040. Väestöennusteen päivitys tarkentaa kuvaa Suomen väestönkehityksestä, mutta suuret linjat ja etenkin väestönkehityksen aluetason erot ovat yhä hyvin samankaltaisia kuin aiemmissa ennusteissa. Tällä kertaa erityistä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttoon ja vieraskielisten muuttoon maan sisällä.  

Suomen väkiluku voi kasvaa lähes 6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä  

Viime vuosien merkittävin tekijä väestönkehityksessä on ollut maahanmuuton kasvu. Suomeen muutetaan ennen kaikkea työn tai opiskelun perässä. Ukrainalaisten lisäksi Suomeen muutetaan nyt ennätysmäärin Intian niemimaan ja Kaakkois-Aasian maista.  

– Suomi on osoittanut olevansa kansainvälisesti vetovoimainen ja houkutteleva muuttojen kohde, mutta samalla sekä kansalliset että globaalit tapahtumat ja toimet voivat laskea maahanmuuton tasoa merkittävästi, painottaa ennusteen laatinut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.  

MDI:n väestöennusteessa mahdollisia kehityskulkuja tarkastellaan neljän skenaarion kautta. Kaikissa skenaarioissa syntyvyys säilyy matalana, ja erot ilmenevät maahanmuuton tasossa.  

Ennusteen perusurassa oletetaan, että maahanmuuton taso laskee hieman huippuvuosista, mutta säilyy pitkän ajanjakson tasoa korkeampana. Korkean maahanmuuton skenaariossa oletus on, että maahanmuuton taso säilyy korkeana ja kasvaa hieman viime vuosien tasosta. Kahdessa vähäisemmän maahanmuuton skenaariossa (vähäinen ja hyvin vähäinen maahanmuutto) ulkomailta saatujen muuttovoittojen määrän oletetaan laskevan merkittävästi.  

Perusura-skenaarion toteutuessa Suomen väestö jatkaa tasaista kasvua, kun taas korkean maahanmuuton skenaariossa Suomen väestö lähestyy kuutta miljoonaa asukasta vuoteen 2040 mennessä. Vähäisemmän maahanmuuton skenaarioissa väestönkasvu päättyy tai jopa kääntyy selvästi negatiiviseksi.  

Maahanmuutto kasvattaa työikäistä väestöä  

Maahanmuuton tasosta riippumatta lasten määrä vähenee huomattavasti, eikä näin ollen pelasta koululaisikäluokkia romahdukselta. Maahanmuutto paikkaa syntyvyyden supistumista lähinnä pääkaupunkiseudulla.  

Kaikissa tulevaisuuden kuvissa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Yli 84-vuotias väestö tulee lähes kaksinkertaistumaan. Tämä johtaa sote-palveluiden tarpeen huomattavaan kasvuun ja haastaa samalla kyvyn vastata palvelutarpeeseen, etenkin jos koko työvoima kehittyy heikosti.  

Maahanmuutto kasvattaa ennen kaikkea työikäistä väestöä ja eri skenaarioissa kehitys vaihtelee merkittävän kasvun ja maltillisen vähenemisen välillä. Se, millä tavalla työikäinen väestö kehittyy, vaikuttaa Suomen kykyyn vastata väestön ikääntymiseen.  

Enemmistössä Suomen kuntia työvoiman määrä uhkaa vähentyä 

Suomen aluekehityksen kuva on yhä polarisoitunut: maahanmuuton nopea kasvu voimistaa jo kasvavien alueiden kehitystä, kun taas suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella maahanmuuton taso vaikuttaa vain suhteellisen vähän.  

– Maahanmuutto jakautuu huomionarvoisen epätasaisesti maan sisällä. Maahanmuuton lisääntyminen ei muuta kovin merkittävästi väestönkehitystä noin 75 prosentissa kuntia. Tämän lisäksi maahanmuuttajat muuttavat aktiivisesti maan sisällä voimistaen epätasaista jakoa, toteaa Rasmus Aro.  

Ilman ennakoitua vahvempaa kehitystä enemmistössä Suomen kuntia täytyy varautua työvoiman merkittävään pienentymiseen, millä on laajempia negatiivisia vaikutuksia sekä kunnille että kuntalaisille.  

Kuntien on kuitenkin mahdollista tehdä toimia, joilla ne onnistuvat houkuttelemaan maahanmuuttajia ja toisaalta myös lisäämään pitovoimaa eli varmistamaan, että maahanmuuttajat haluavat jäädä alueelle. Pitovoiman lisääminen vahvistaisi erityisesti keskisuurten kaupunkien tulevaisuuden kuvaa.

MDI on laatinut väestöennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.   

MDI toivoo, että päivitetyn väestöennusteen avulla voidaan tehdä tiedolla johtaen ja kehittäen kestäviä ratkaisuja kunnissa, maakunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla. MDI haluaa myös herätellä ennusteen avulla keskustelua siitä, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä ja miten kehitykseen voi vaikuttaa. 

Tutustu raporttiin

Tutustu tuoreeseen raporttiin, jossa on esitelty väestöennusteen keskeisimmät tulokset. Lataa raportti täältä.

Lue lisää väestöennusteesta

Nanna Nieminen. Kuva: Anssi Kumpula.

Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Ensi viikolla julkaistava MDI:n väestöennuste tarjoaa tilastotietoa Suomen väestönkehityksestä. Tilastollisen tiedon rinnalle kaivataan myös laadullista tietoa, joka syventää ymmärrystä väestönkehitykseen liittyvistä ilmiöistä. Laadullinen tieto auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat toimet, joilla voi luoda pohjaa kestävälle kehitykselle kunnissa ja alueilla.

Lue lisää Tilastotiedosta kohti yhteisen ymmärryksen muodostamista 

Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Suomen kaikki väestönkasvu 2010-luvun puolivälin jälkeen on nojannut maahanmuuttoon ja tulee lähes varmasti nojaamaan myös tulevaisuudessa. Maahanmuuton rooli väestönkasvun kiihdyttäjänä ja väestönsupistumisen hillitsijänä on korostunut huomattavasti 2020-luvun aikana niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Tämä on muuttanut tai muuttamassa kuvaa kansallisesta väestönkehityksestä ja tarjoaa ehkä suurimman liikkumavaran väestönkehityksessä merkittävälle joukolle kuntia, vahvistaen etenkin nuoren työikäisen väestön kehitystä.

Lue lisää Pelkkä maahanmuuton kasvu ei yksin ratkaise aluetason väestönkehityksen haasteita

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee