Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Tiekartassa kuvataan kaupunkipolitiikan käännekohtaa: kaupunkien erityiskysymykset vaativat selkeän vision tulevasta sekä puitteet, jotka tukevat vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Julkaisu koostuu Suomen kaupunkipolitiikan kärkiosaajien kirjoituksista, jotka käsittelevät kaupungistuvan Suomen keskeisimpiä muutosvoimia nyt ja tulevaisuudessa. 

 – Kaupungit ratkovat etulinjassa aikamme vaikeimpia ongelmia kuten väestönmurroksen seurauksia, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen varautumista sekä elinvoiman ja hyvinvoinnin haasteita. Suomi ei tule onnistumaan esimerkiksi vihreässä siirtymässä ilman kaupunkeja, jossa ne ovat edelläkävijöitä. Nyt on aika nostaa kaupunkien erityisasema politiikan ja julkisen keskustelun keskiöön, niin kansallisella kuin EU-tasolla, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kiteyttää. 

Maahanmuutto suuntautuu voimakkaasti kaupunkeihin 

Ensimmäinen kohtalonkysymys Suomelle ja kaupungeille on työperäinen maahanmuutto. Työvoimapula rajoittaa yritystoiminnan kasvua ja vaikeuttaa julkisten palveluiden tuotantoa jo nyt, ja tilanne on pahenemassa. Tiekartan kirjoittajat esittävät, että Suomi ei ole kansainvälisten osaajien ykkösvalinta, ellei siitä tehdä sellaista. Maahanmuuton veto- ja pitovoimassa Suomen suurimmat kaupungit ovat avainasemassa parhaiten maailmalla tunnettuina ja vetovoimaisimpina.

Maahanmuuton keskittyessä hyvin vahvasti Suomen kasvaviin suurimpiin kaupunkeihin luo muutos myös haasteita voimistuvan alueellisen eriytymisen muodossa. 

– Segregaation torjunta on muodostumassa kaupunkipolitiikan koetinkiveksi. Seuraavat kymmenen vuotta ratkaisevat, onnistutaanko polarisaation noidankehä katkaisemaan, alleviivaa julkaisun toinen toimittaja ja MDI:n neuvonantaja Eero Holstila.  

Ilmastotavoitteet ja luontokadon ehkäisy vaativat pitkäjänteisyyttä ja uskallusta rikkoa totuttuja toimintatapoja 

Toinen kohtalonkysymys on kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja luontokadon ehkäisy. Tiekartan kirjoittajat esittävät, että mitään ilmastotavoitteita ei tulla saavuttamaan ilman kaupunkien panosta. Kaupunkien ympäristöpolitiikkaa tulee tehdä yli hallituskausien, sillä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa ei ole enää saatavilla helppoja voittoja.  

Kunnat ja kaupungit ovat edelläkävijöitä ilmastopolitiikassa. Nyt jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Kuntien ilmastotavoite on tyypillisesti hiilineutraalius viimeistään vuonna 2030. Kansallisesti voidaan asettaa kunnianhimoisiakin ympäristöpolitiikan tavoitteita, mutta niitä ei saavuteta ilman kaupunkien merkittäviä käytännön toteutuksia. Selkänoja on saatava ylikansallisesti EU:sta. 

Kaupunkien elinvoima hengittää luovuuden tihentymiä ja kulttuuria 

Kolmas kohtalonkysymys on luovuus ja kulttuurikaupunkikeskuksien veto- ja pitovoimatekijöinä, mutta myös taloudellisen kasvun avaimina. Kaupunkien vahvuus on niiden monimuotoisuus. Pandemian jälkeisessä ajassa on kriittistä, miten kaupungit onnistuvat säilyttämään paikkansa luovien ihmisten kohtauspaikkoina.  

Kaupunkien kulttuurikentällä on nähty 2000-luvulla merkittävä painonvaihto wow-arkkitehtuurista ja tuotetuista jättitapahtumista kohti ketterää, kaupunkiyhteisöjen ruohonjuuritasolta kumpuavaa kulttuuria. Julkaisun asiantuntijakirjoittajat korostavat kaupungin olevan mahdollistaja, joka antaa hedelmälliset puitteet taiteelle, tieteelle, harrastamiselle ja viihteelle. 

Kaupunkipoliittiset ratkaisut tarvitsevat EU:n panostuksia 

Kansallisten rahanyörien kiristyessä yhä useammat kaupunkipoliittiset ratkaisut ovat EU:n rahoitusmekanismien varassa. Sisältöjen teemat ja painotukset tulee määritellä kansallisesti. Rahoitus kehittämisen toimiin sekä kumppaniverkostot rakentuvat yhä enemmän yli rajojen.

Tiekartan kirjoittajien viestinä on, että alue- ja kaupunkikehitykseen suunnatut resurssit määrittävät, pystyvätkö teollisuus ja palvelut Suomen kaupungeissa uudistumaan, ovatko ne houkuttelevia ja pitovoimaisia myös kansainväliselle työvoimalle, ja mahdollistavatko sekä julkiset että yksityiset palvelut kaupungeissa hyvän elämän. 

Tänään julkaistu tiekartta jatkaa FCG Finnish Consulting Group Oy:n osana toimivan MDI:n aiemmin julkaisemien tiekarttojen perinnettä. 

Tutustu tiekarttaan:

https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2024/2270-kirjoituksia-kaupungeista-kaupunkipolitiikan-tiekartta-vii

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan

MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan