Kainuun maaseudun kehittämisessä toimivaa yhteistyötä, tavoitteellisuutta vahvistettava

MDI:n toteuttamassa arvioinnissa tarkasteltiin Kainuun alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 toteutumista, tavoitteisiin vastaamista ja vaikuttavuutta. Lisäksi tarkasteltiin hanke- ja yritystukien hyviä käytäntöjä. Arviointi toteutettiin huhti–syyskuussa 2020 dokumentti- ja indikaattorianalyysiin, tuensaajakyselyihin, asiantuntijahaastatteluihin ja validointityöpajan aineistoon pohjautuen. Arviointi antaa Kainuun ELY-keskukselle evätä nykyisen ohjelmakauden toimien kehittämiseen sekä maaseuturahaston ohjelmakauden 2021–2027 toimien ja toimeenpanon suunnitteluun.

Kainuun maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 tavoitteena on ylläpitää maa- ja puutarhatalouden olemassa olevaa tuotantopotentiaalia, lisätä pysyvästi Kainuun metsien hakkuumäärää, kaksinkertaistaa bioenergiatoimialan liikevaihto sekä kolminkertaistaa Kainuun luontomatkailun liikevaihto. Suunnitelman rahoituskehys kaudelle 2014–2020 on 21,6 miljoonaa euroa, josta on myönnetty vuoden 2019 loppuun mennessä 19,6 miljoonaa euroa eli 90 %. Yritystukea on myönnetty 7,6 miljoonaa euroa ja hanketukea 12,0 miljoonaa euroa.

Kehittämissuunnitelma 2014–2020 on tukenut kainuulaisten maaseudun yritysten liiketoimintaa ja investointeja, jakanut tietoa maaseudun kehittämisestä, parantanut tieto- ja reitti-infrastruktuuria ja verkottanut toimijoita. Hankkeiden myötä kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt, ja uudet kohderyhmät ovat kiinnostuneet maaseudun kehittämisestä. Kehittämissuunnitelman teemapohjaisuus on onnistunut osittain: teemojen alla toimiminen on lisännyt yhteistyötä ja näkyvyyttä sekä vähentänyt päällekkäistä toimintaa ja vahvistanut kehittäjäverkostoja. Tulevaisuudessa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomioita kehittämisen teemojen strategiseen valintaan sekä koko alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman interventiologiikkaan. Vahvistamalla Kainuun maaseudun kehittämissuunnitelman tarpeiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden jatkumoa ja yhteyttä voidaan parantaa suunnitelman toteutusta ja vaikuttavuutta.

Kainuussa maaseudun kehittäjien verkostot ja yhteistyö ovat toimivia ja vahvoja. Jotta verkostot ja kehittäminen voivat jatkua, tulevaisuudessa tulee panostaa uusien maaseudun kehittäjien houkutteluun sekä verkostomaisen työskentelyn laajentamiseen. 

Lue lisää

Tiedote: Arviointi: Maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteellisuus ja kytkennät vahvistavat strategisuutta

Arvioinnin loppuraportti: Pyykkönen, Sinikukka; Heikkinen, Benjamin; Rannanpää, Sari; Koivisto, Aleksi; Mäkelä, Iida. Kainuun maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 arviointi

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille