Blogi: Osallistuva budjetointi vakiinnuttaa paikkansa kuntakentällä

Osallistuimme elokuussa maaseutututkijatapaamiseen, joka on vuosittainen Maaseudun uusi aika ry:n järjestämä tutkijatapaaminen. Tämän vuoden tutkijatapaamisen teemana oli osallinen maaseutu, ja HYVIS-tiimimme oli mukana keskustelemassa ja esittelemässä HYVIS-hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää. Hankkeessa olemme tarkastelleet osallisuustyötä kunnissa, ja olemmekin havainneet, että osallisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. 

Maaseutututkijatapaamisessa Maaseudun Sivistysliiton osallisuuden ja kuntakumppanuuden kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola puhui kuntalaisten osallistumisesta, kuulemisesta ja vuoropuhelusta. Hän korosti, että kuntalaisia osallistaessa tulisi pohtia: Kenen ääni kuuluu ja kenen ääni jää kuulematta? Mitkä kanavat mahdollistaisivat monipuolisen kuulemisen? Harilahti-Juola nosti myös esiin kuntalaisten oman aktiivisuuden herättämisen. Usein ajatellaan, että joku muu laittaa aluille ja tekee asiat. Kuntalaisilla on paljon toiveita, mutta itse ei olla välttämättä valmiita lähtemään mukaan kehittämiseen. Pohdimme, että asukasosallisuuden tulee olla siis arkielämää helpottavaa, tarpeeksi konkreettista sekä helposti käynnistettävää, ja osallisuusprosessiin on uskottava. Uskomme, että juuri siksi osallistuva budjetointi yleistyy Suomen kuntakentällä.  

Osallistuva budjetointi nousi 2010-luvun osallisuustrendiksi

Osallistuva budjetointi on yleistynyt vauhdilla ja vakinaistaa asemaansa Suomen kuntakentällä. Osallistuvalla budjetoinnilla kunnat toteuttavat kuntalain pykälää 22, jossa todetaan muun muassa, että kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. 

Tarkastelimme kesän 2021 aikana, miten kunnissa on viime vuosina toteutettu osallistuvaa budjetointia. Kokonaisuutta tarkasteltaessa osallistuvan budjetoinnin prosessit ovat suhteellisen samankaltaisia, mutta esimerkiksi osallistuvaan budjetointiin käytettävissä oleva summa vaihtelee paljonkin. Tyypillisesti osallistuvan budjetoinnin prosessi etenee kunnissa Kuntaliiton osallistuvan budjetoinnin opasta mukaillen. Osallistuva budjetointi lähtee liikkeelle yleensä ideahaulla, jossa kerätään kuntalaisten ehdotukset netti- ja paperilomakkeilla. Tämän jälkeen ehdotuksia jatkojalostetaan vaihtelevasti joko kaupungin työntekijöiden toimesta tai yhteistyöstössä kuntalaisten kanssa. Jatkojalostetuista ehdotuksista äänestetään, ja äänestyksen pohjalta valitaan toteutettavat ideat. 

Osallistuvaan budjetointiin kohdistettu summa voi olla pieni siivu kunnan koko budjetista tai toisaalta myös koko kunnan budjetti. Enontekiön kunta teki vuoden 2020 koko budjetistaan osallistuvan, kun puolestaan Vaasan kaupunki lähti vuonna 2021 maltillisesti liikkeelle osallistuvan budjetoinnin kokeiluun 5000 euron potillaan, jolla istutettiin kirsikkapuita. Tyypillisesti osallistuvan budjetoinnin summat ovat pienillä ja keskisuurilla kunnilla ja kaupungeilla noin 10 000–30 000 euroa. Yleensä suurilla kaupungeilla on myös suuremmat potit ja aikaavievämmät prosessit. MDI on ollut mukana Helsingin kaupungin OmaStadi-projektissa, jossa kaupunkilaiset saavat ehdottaa ja päättää, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Ehdotukset tulevat äänestykseen vielä tämän syksyn aikana. Puolestaan Espoon kaupunki käynnistää syyskuussa nuorille suunnatun Manimiitti+ -hankkeen, jossa nuoret ideoivat ja äänestävät, mitä ideoita pitäisi toteuttaa. 

Poimintoja osallistuvan budjetoinnin lopputuloksista.

Miksi osallistuva budjetointi saavuttaa suosiota nyt?

Kuntalaiset ovat Suomessa hyödyntäneet vaihtelevasti kuntalain mukaisia osallisuusväyliä. Kunnat ovat jo vuosikymmeniä järjestäneet kuulemistilaisuuksia, tukeneet aloitekanavia, keränneet ideoita ja järjestäneet tarvittaessa kunnallisia kansanäänestyksiä. Kuntavaaleissa äänestysprosentti on laskenut. Moni meistä on osallistunut keskustelutilaisuuksiin ja työpajoihin, joissa päättäjille on kerätty tynnyrillinen toiveita kunnan kehittämiseksi. Etenevätkö ne päättäjille asti? Toteutuvatko aloitepalvelun aloitteet? Onko kunnalla resursseja toteuttaa aloitekanavien ja yleisötilaisuukisen ideoita todeksi? Osallistuva budjetointi takaa paremmin sen oleellisen asian, että nyt idean toteuttamiselle löytyy määräraha ja vastuullinen toteuttaja.

Osallistava budjetointi siirtää resurssivaltaa virkamiehiltä ja kuntapäättäjiltä kuntalaisille. Uusi osallistava resurssivalta on jotain raikasta, konkreettista ja helposti seurattavaa. Se voi tuoda kuntalaiselle hetkellisesti jopa suurempaa valtaa kuin kunnanvaltuutetulla – siksi osallistava budjetointi vakiinnuttaa asemaansa. Sen yleistyminen tapahtuu vain, jos päättäjät ja virkamiehet niin haluavat ja ovat valmiita luovuttamaan omaa valtaansa kuntalaisille. Osallistavasta budjetoinnista saadaan tasa-arvoista ja eri väestöryhmät tavoittavaa vain, jos kunta on valmis resursoimaan sen tueksi koordinointia. Kaikki demokratia maksaa aina. 

Kirjoittajat

Aleksi Koivisto, asiantuntija

Iina Tunkkari, asiantuntija