MDI toteutti Kuntaliitolle selvityksen vieraskielisten määrän kehityksestä Suomessa 2040-luvulle saakka. Vieraskielisten määrän kasvu 2010-luvulla on ollut todella voimakasta, ja kasvu on keskittynyt hyvin vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Vieraskielisen väestön määrän kasvua selittävät muun muassa maahanmuutto, joka tuo Suomeen noin 15 000–16 000 henkilöä vuodessa sekä runsas syntyvyys ja matala kuolleisuus, joita selittävät etenkin maahanmuuttajien nuori ikärakenne.
Selvityksessä tehtiin kaksi eri skenaariota: perusura ja kasvu-ura, joista ensimmäisessä vieraskielisen väestön maahanmuutto pysyy samana kuin vuosina 2010–2018, kun taas jälkimmäisessä se kasvaa vuoteen 2040 mennessä 25 000 henkilöön vuodessa. Vuoteen 2040 mennessä se tarkoittaisi perusuran mukaan laskettuna 870 000 vieraskielistä ja kasvu-uran mukaan 970 000 vieraskielistä. Käytännössä vieraskielisen väestön määrä siis kaksinkertaistuisi vuoteen 2040 mennessä tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna.
C23-kaupungeista* vieraskielisten osuus väestöstä on korkein Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, matalin taas Seinäjoella, Kajaanissa ja Kokkolassa. Vieraskielisten ryhmässä muutot maan sisällä kohdistuvat etenkin pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle. Analyysin kohteina olivat 21 suurinta yli 50 000 asukkaan kaupunkia sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeista maakuntiensa keskuskaupungit Kokkola ja Kajaani. Aineiston muodostivat Tilastokeskuksen maksuttomat ja maksulliset tietokannat ja näiden pohjalta laskettu vieraskielisen väestön ennuste. Vieraskielisiksi määritellään henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Selvitys on osa Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia.
*C23-kaupungit: 21 suurinta kaupunkia (nk. C21-kaupungit) + Kajaani ja Kokkola.