Nuoruus on monipaikkaista 

Kolmikko on työskennellyt tai opiskellut eniten eteläisessä Suomessa, mutta läppäri on kulkenut mukana myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sinin mukaan ulkomailla opiskellessa ainut ongelma on aikaero. ”Yhdysvalloissa heräsin keskellä yötä ja osallistuin etäluennolle hotellin käytävällä. Viikon aikana se ei oikeastaan edes haitannut, mutta ei sitä jaksaisi kuukausitolkulla.”  

Työelämän päättäjien tulisi miettiä monipaikkaisuuden merkitystä nyt, kun pandemian aikana opiskellut ikäluokka on siirtymässä työelämään. Kysymykseen: ”Miksi en voi työskennellä ulkomailta käsin?”, tarvitaan johdonmukaisia ja perusteltuja vastauksia. ”Tietoturvariski ja epämääräinen viittaus verotusbyrokratiaan eivät yksinkertaisesti riitä syyksi. On asia erikseen muuttaa pysyvästi ulkomaille, mutta pidemmän ulkomailla oleskelun ja etätyön Suomeen voi yhdistää helposti. Ei sitä kannata kategorisesti kieltää.”, Laura toteaa.  

Sini opiskelee Helsingin yliopistossa ihmismaantiedettä ja tarkastelee pro gradussaan lähiöasukkaiden asumistyytyväisyyttä. Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että työpaikan läheisyydellä on merkittävä vaikutus yksilön asuinpaikkavalintoihin. Etätyö on kääntänyt asetelman päälaelleen ja monipaikkaisuus ilmiönä on melko uusi.  

Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus ovat työlle uusia ominaisuuksia, mutta ovatko ne uusi ilmiö nuorille? Vuonna 2022 15–24-vuotiaiden ikäryhmä muutti eniten Suomen sisällä.

Nuorten arki muuttuu kuin luonnostaan monipaikkaiseksi, kun vieraillaan omilleen muuttamisen jälkeen vanhempien luona. Lisäksi nuorilla on suhteessa aikuisiin enemmän ikätovereita, jotka hekin ovat muuttaneet. Jos etätyö on mahdollista, sitä tulee varmasti tehtyä kyläillessä ympäri Suomen. 

Ennan taloustieteen opinnäytetyö nuorten Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä tarkentaa yllä esitettyä havaintoa. Nuoret muuttavat ensisijaisesti sinne, mistä heille on myönnetty opiskelupaikka. Ilmiössä ei siis ole kyse nuorten summittaisesta pendelöinnistä ympäri Suomen, vaan muuttoliike on osin koulutuspolitiikan ohjaamaa. Missä on opiskelupaikkoja ja kuinka paljon? 

Laura on sosiologian opinnoissaan pohtinut monipaikkaisuuden ja etätyön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia nuorten arjessa. Opiskelupaikka korkeakoulusta johtaa usein luonnollisesti omaehtoiseen etätyöskentelyyn ja monipaikkaiseen elämäntapaan. Meidän tulisi tarkastella entistä tarkemmin, miksi nuoret naiset muuttavat miehiä enemmän. Onko kehitys suoraa seurausta siitä, että naisille myönnetään miehiä enemmän opiskelupaikkoja vai onko taustalla jotakin muuta? 

Viimeisen 30 vuoden ajan eniten Suomen sisällä ovat muuttaneet nuoret sekä nuoret aikuiset. Mitä tämä merkitsee pandemian jälkeen voimistuneelle ilmiölle nimeltä paikkariippumattomuus? Ehkä nuoruudelle ominainen liikkuvuus Suomen sisällä siirtyy yhä useammin koskemaan myös aikuisuutta. Toisaalta viime vuosina muuttoliike on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Kysymys kuuluu: Saako lisääntyvä paikkariippumattomuus työikäisen väestön pysymään paikallaan vai vaihtamaan paikkaa useammin?