Tiesitkö tämän MAL-sopimuksista?

Henri Helve työskentelee MDI:llä kaupunkipolitiikan parissa. Kysyimme Henriltä, mitä isoimpien kaupunkien ja valtion väliset MAL-sopimukset ovat.

MAL-sopimukset ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia. Niitä on solmittu yhteensä seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa ja niiden kesto on 12 vuotta ja niitä päivitetään neljän vuoden välien.

MAL-sopimuksissa valtio antaa raamit ja kaupunkiseudut tuottavat toimenpiteet. Sopimusten perimmäisenä tavoitteena on ollut hillitä yhdyskuntarakenteen hajautumista.

MAL-sopimusten hyvät puolet

  • Valtio jalkautuu seuduille ja luottamusta rakennetaan toimijoiden kesken. Tämä on omiaan lähentämään sopimusosapuolia
  • Seudun kehittämisestä voidaan neuvotella kohdennetummin ja tuoda esiin se, mikä seudulle on tärkeää
  • Sopimukset luovat ketteryyttä verrattuna perinteisiin ohjauksen keinoihin Sopimusten avulla voidaan ohittaa aikaa vieviä prosesseja

MAL-sopimusten huonot puolet

  • Kaupungit ja kunnat haluaisivat lisää sopimuksia, joten valtion tahoille kohdistuu sopimusähky
  • Sopimukset vaativat paljon hallinnollista työtä, myös kunnilta ne vievät resursseja
  • Sopimuksissa ei tarjota suoraa osallistumismahdollisuutta kansalaisille, eivätkä alueiden asukkaat  voi osallistua suunnitteluun

Henri Helveen palkittuun pro gradu -työhön MAL-sopimuksista voi tutustua täältä.

Tämä juttu on julkaistu ensiksi kuukausittaisessa uutiskirjeessämme.
Tilaa uutiskirje täältä, suosittelemme!

MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä.

Lue lisää MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.