Mitä kaupunkien kestävyyssiirtymään tarvitaan?

Myös hyvinvointia, erityisesti nuorten hyvinvointia, pitää edistää.

  • Kumppanuusperusteista kehittämistä valtion ja kaupunkien välillä on syytä jatkaa

Kaupunkipolitiikalla ei ole kotipesää, mikä heikentää vaikuttavuutta ja politiikkajohdonmukaisuutta. Kaupunkipolitiikan rihmastomaisesta luonteesta johtuen ohjelmatyöhön tulisi saada vahvempaa sivustatukea useista ministeriöistä.

  • On kiinnitettävä huomiota olemassaolevan rakennuskannan korjaamiseen ja käyttötarkoitusten muuttamiseen

Kansallisia ilmastotavoitteita ei saavuteta pelkästään kehittämällä vähäpäästöisempää uudisrakentamista, vaan on painotettava olemassaolevan rakennuskannan korjaamista ja tilojen käyttötarkoitusten muuttamista.

  • Maankäyttölain valmistelussa on priorisoitava kaupunkikehittämisen ympäristöhaittojen vähentäminen

Kuntia pitää auttaa ymmärtämään rakentamisen päästöjen mittakaava ja niille pitää tarjota toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

  • Hyvinvointitieto on otettava lähtökohdaksi kaupunkien kehittämisessä

Asukastiedon yhdistäminen muuhun hyvinvoinnin seurantatietoihin on edellytys sosiaalisen kestävyyden vahvistamiselle. Ymmärrys asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista auttaa yli toimialarajojen. 

  • Tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sen haasteista on saatava paremmin päätöksenteon käyttöön
  • Hyvinvointiin on investoitava enemmän

Hyvinvointitalouden ytimessä olevat investoinnit toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta, on syytä asettaa korkeammalle hallitusohjelmalla.


Teesit on luotu MDI:n, Demos Helsingin, THL:n ja SYKE:n asiantuntijoiden toimesta ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -haastekimpputyön pohjalta