Helsingin seudun muuttoliikkeessä selkeitä muutoksia pandemia-aikana

MDI toteutti MAL-suunnittelun tueksi selvityksen Helsingin seudun asumispreferenssien ja muuttoliikkeen tilannekuvasta pandemiavuosilta. Selvityksessä verrattiin seudun muuttoliikettä pandemiavuosilta menneeseen vuosikymmeneen. Muuttoliikettä tarkasteltiin niin kuntakohtaisesti kuin pienaluetasolla. Lisäksi selvityksessä koottiin yhteen laajasti aineistoa asuntomarkkinoiden kehityksestä sekä muuta asumiseen ja asumisvalintoihin liittyvää tietoa. Selvityksessä annetaan joukko suosituksia seudun asuntopolitiikan kehittämiseksi muuttuneessa tilanteessa.

Kaupungin siluetti

Suomi ja erityisesti Helsingin seutu ovat urbanisoituneet viimeisten vuosikymmenten aikana vauhdilla, ja urbaanin asumisen suosio on seudulla kasvanut selvästi. COVID19-pandemia muutti keskusteluympäristöä asumisen ja muuttoliikkeen osalta alkuvuodesta 2020. Mediassa kirjoitettiin juttuja tiiviin asumisen hankaluudesta sekä siitä, kuinka yhä useammat ovat päätyneet muuttamaan maaseudulle tai väljemmille alueille oman rauhan ja turvallisuuden perässä, tai etätöiden mahdollistamina. Asumisen uusista tarpeista ja ratkaisuista keskusteltiin juuri työnteon ja muuttuneen vapaa-ajan näkökulmasta.

Muuttuneesta tilanteesta tarvitaan tietoa MAL2023-suunnitelman valmistelua varten. MDI toteutti Helsingin kaupungin toimeksiantona selvityksen asumispreferenssien, asuntomarkkinoiden sekä muuttoliikkeen muutoksista pandemiavuosina, verrattuna aiempaan vuosikymmeneen. Muuttoliikkeanalyysia taustoitettiin ja tuettiin laajalla aineistoanalyysilla liittyen asuntomarkkinoiden kehityskulkuihin ja erilaisiin asumisvalintoihin ja -preferensseihin. Selvityksessä ei kuitenkaan yritetty selvittää erilaisten asumiseen liittyvien preferenssien moninaisuutta, vaan keskityttiin toteutuneisiin asumisvalintoihin sekä erilaisiin kyselytutkimuksissa ilmaistuihin arvostuksiin ja asumistoiveisiin

Muutoksia muuttoliikkeessä ja asuntomarkkinoissa

Selvityksessä huomataan, kuinka Helsingin seudulla muuttoliikkeen muutokset ovat olleet merkittäviä. Aiemmin kovaa muuttovoittoa saaneet pääkaupunkiseudun kunnat ovat nyt menettäneet väestöään ulosmuuton lisäännyttyä selvästi. Helsingin seudun muuttoliike on kehämäistä: Helsingistä muutetaan pääkaupunkiseudun muihin kuntiin, joista KUUMA-kuntiin, ja edelleen muuhun Suomeen. Muutokset eivät johdu opiskelijoista, joita on muuttanut seudulle tavalliseen tapaan. Sen sijaan ulosmuutto painottuu nuoriin aikuisiin ja lapsiperheisiin, ja etenkin hyväosaisiin. Vähävaraisten muuttoliike on pandemia-aikana pysähtynyt lähes kokonaan. Muuttoliike painottuu kuitenkin pienimmän tulokvartiilin asuinalueille herättäen edelleen huolta segregaation kiihtymisestä seudulla.

Asuntomarkkinoilla huomataan, kuinka pientaloasuntojen kysyntä alkoi kiihtyä seudulla oikeastaan jo ennen pandemian puhkeamista, ja kysyntä saavutti huippunsa 2020 aikana, ja on sittemmin tasaantunut. Vuodet 2020 ja 2021 ovat muutenkin olleet ennätyksellisiä asuntokauppavuosia, ja keskeiset sijainnit ovat olleet vetovoimaisia. Taustalla vaikuttaa myös ennätyksellinen asuntotuotanto. Asuntojen hinnoissa ja vuokrissa nähdään kuitenkin pandemia-aikana eroja; siinä missä hinnat ovat suurissa kaupungeissa nousseet runsaasti, on vuokrien nousu taittunut ja hetkellisesti myös kääntynyt laskuun. Vuokra-asumisen ja omistusasumisen alueellinen polarisaatio on saanut pandemia-aikana lisää vauhtia.

Pandemia-ajalta voidaan myös huomata, että tietyt merkitykselliset asumiseen liittyvät arvostukset ovat olleet lievässä muutoksessa. Väljän tilan, vihreyden, luonnonläheisyyden ja esimerkiksi omakotiasumisen arvostus on kasvanut. Toisaalta myös lähipalveluiden kysyntä ja tarve ovat kasvaneet elämän hetkellisesti paikallistuttua asuinalueille. Näiden arvostusmuutosten pysyvyydestä on kuitenkaan vaikeaa sanoa mitään. Ylipäänsä Helsingin seudulla asukkaat ovat varsin tyytyväisiä asuinalueidensa luonnonläheisyyteen kaikissa kunnissa. Kuitenkin huomataan, että muuttohalukkuus on lisääntynyt etenkin niiden parissa, jotka ovat aiemmin tinkineet asuinneliöistään sijainnin kustannuksella. Muuttuneet asumistoiveet ja tarpeet, ja esimerkiksi lisääntynyt etätyö voivatkin vaikuttaa asumisvalintoihin pitkällisesti. Asumisväljyys on kääntynyt merkittävään kasvuun lähes kaikissa seudun kunnissa. 

Asumisen pitovoimaan panostettava Helsingin seudulla

Selvityksessä annetaan seudun asuntopolitiikan kehittämiseksi laaja joukko suosituksia. Liian pitkälle meneviä analyyseja asuntomarkkinoiden kehityksestä poikkeusaikana on syytä välttää. Kaupunkirakenteen eheyttävää linjaa on syytä jatkaa, eikä tarvetta suurille muutoksille nähdä, mutta mahdollista hajautumiskehitystä on syytä tarkkailla ja ennaltaehkäistä. Kuitenkin seudun asumisen pitovoimaa tulee merkittävästi kehittää, ja etenkin nuorten aikuisten ja lapsiperheiden asuntotarjontaan tulee miettiä lisää ratkaisuja. Vaikka asumisväljyys kasvaa, myös pienille asunnoille on jatkossakin kysyntää, ja asumisen tarjontaa on syytä entisestään lisätä vetovoimaisilla keskeisillä sijainneilla. Lisätilan tarve on myös syytä huomioida esimerkiksi pohjasuunnittelussa. Segregaation ehkäisyyn tulee panostaa voimakkaasti, ja heikommassa asemassa olevien asumisen tilannetta tulee seurata. Lisäksi suositellaan, että asuinalueiden laatuun ja vehreyteen panostetaan enemmän kaikilla alueilla. 

Materiaalit

Raportti: COVID-19-pandemian vaikutukset Helsingin seudun muuttoliikkeeseen, asuntomarkkinoihin ja asumispreferensseihin

HSL:n blogi: COVID-19-pandemia on vaikuttanut muuttoliikkeen dynamiikkaan ja asumisvalintoihin Helsingin seudulla

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille