Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Rasmus Aro Kirjoittajan muut artikkelit

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Rasmus Aro pitämässä esitelmää.

Syntyvyyden historia 1700-luvulta alkaen

Kuviossa 1 on tarkasteltu Suomen syntyvyyden erittäin pitkää kaarta vuoden 1776 noin 620 000 asukkaan valtiosta tähän vuoteen. Syntyvyyden ja etenkin yhtä naista kohden syntyvän lapsiluvun [1] vuosittainen kehitys myötäilee Suomen historian kulkua: syntyvyyden muutoksessa näkyy Suomen kehitys, kasvu ja vaurastuminen, mutta myös syntyvyyden romahduttaneet kriisit. 1970-luvulle tultaessa syntyvyys jäi ensimmäistä kertaa 1900-luvulla suhteellisen tasaiseksi: 2010-luvulle asti Suomessa syntyi vuodessa hieman yli 60 000 lasta (naista kohden 1,73 lasta). Tämä syntyvyys ei avain riitä ”uusimaan” väestöä, mutta tällä tasolla Suomen syntyvyys ylitti eurooppalaisten maiden keskitason.

Kuvio 1. Suomen syntyvyyden erittäin pitkä kaari 1776–2023.

2010-luvulla jokin muuttui

Syntyvyys on romahtanut Suomessa poikkeuksellisella tavalla ja poikkeuksellisen matalalle tasolle. Syöksy jatkuu: vuonna 2022 rikottiin vuoden 2019 ennätys Pohjoismaiden mittaushistorian matalimmasta syntyvyydestä. Vuonna 2022 syntyi enää hieman alle 44 000 lasta. Lukua on hyvä verrata historian pitkään kaareen: suurten ikäluokkien huippuvuonna 1947 Suomessa syntyi 108 000 lasta. Pudotus syntyvyydessä näyttää jatkuvan:

Jos loppuvuoden syntyneiden määrä vastaa edeltävien vuosien jakaumaa, Suomessa syntyy 43 000 lasta tänä vuonna. Viimeksi yhtä vähän lapsia syntyi vuonna 1833. Tällöin Suomessa asui 1,4 miljoonaa asukasta ja maassa riehui kolera -pandemia.

Mitä tämä tarkoittaa kunnille?

Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli pohjoismaista keskitasoa vielä 2010-luvun alussa. Luku romahti Pohjoismaiden 250 mittausvuoden matalimmalle tasolle vuonna 2019 ja uudelleen vuonna 2022. Muutoksesta tekee mielenkiintoisen sen kattavuus: syntyvyys laski käytännössä kaikkialla Suomessa, katsomatta alueen sijaintiin, väestönkehitykseen, tyyppiin tai väestörakenteeseen. Suomesta on vaikea löytää edes yksittäisiä kuntia, jossa sattumalta syntyneiden määrä olisi noussut (Kuva 1). Myös kieliryhmissä oli eroja: syntyvyys laski etenkin kotimaisissa kieliryhmissä, mikä korostaa vieraskielisten lasten osuutta aiempaa voimakkaammin.

Vaikka muutos kattoi lähes koko maan, kehityksen haastavuudessa oli eroja. Suurissa kaupungeissa ja näiden lähialueilla romahdus jäi vain pieneksi notkahdukseksi, kun muuttoliike muusta maasta ja ulkomailta toi merkittävästi lisää hedelmällisessä iässä olevaa väestöä.

Suurissa kaupungeissa koko ryhmän kasvu peittosi yksilötason syntyvyyden laskun.

Kuva 1. Syntyneiden määrän muutos kunnittain 2010-luvun alku vrt. 2010-luvun loppu.

Haastavinta kehitys oli kunnissa, jotka mahdollistivat suurten kaupunkien syntyvyyden maltillisen kehityksen. Kunnat, joissa hedelmällisessä iässä oleva väestö väheni samalla kun syntyvyys laski, kokivat suurimman romahduksen. Erityisen haastavassa tilanteessa olivat kunnat, joissa muuttotappiot ovat jatkuneet jo pitkään. Yksittäisissä kunnissa syntyy enää puolet siitä määrästä lapsia, mitä 2010-luvun alussa.

Syntyvyyden voimakas lasku tulee muuttamaan maatamme, ellei merkittävää elpymistä tapahdu. Varmaa on jo nyt, että kouluissa tulee tapahtumaan valtava muutos: peruskouluun siirtyy vuosi vuodelta pienempiä ikäkohortteja. Tämä muutos on itse asiassa jo käynnistynyt ja voimistuu vähintään 2030-luvulle asti. Keskustelu siitä, miten tähän muutokseen suhtaudutaan, on kuitenkin hyvin pahasti kesken: mitä teemme, kun kouluissa on viidennes tai neljännes oppilaita vähemmän kuin nyt? Muutos ei vaikuta vain kouluihin: 2030–2040-luvuilla pienet ikäkohortit siirtyvät työvoimaan pudottaen Suomea entisestään muiden Pohjoismaiden työvoiman kehityksestä.

Syntyvyyden historiasta on selkeästi havaittavissa sen hetkellisesti romahduttaneet kriisit. Mikä kriisi romahdutti syntyvyyden 2010-luvulla?

Viitteet

[1]Kuviossa oleva kokonaishedelmällisyysluku ei kuvaa todellisuudessa naista kohden syntyvää lapsilukua, vaan lapsilukua, jonka yksi nainen saavuttaisi kyseisen vuoden syntyvyydellä, jos syntyvyys säilyisi vastaavana. Saavutettu lapsiluku voi poiketa tästä.

MDI:n vuoden 2023 väestöennuste julkaistaan 13.9.!

kunnat syntyvyys väestöennuste

Kysy lisää

Rasmus Aro

Asiantuntija
VTM
040 187 1027 rasmus.aro@mdi.fi

Viimeisimmät

Ajankohtaista

Lisää kiinnostavaa luettavaa

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Blogi
Kirsi Siltanen
Laura Väliniemi
Rasmus Aro

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa