Blogi: Kansa tietää – oikeasti

Perustuslakivaliokunta palautti viime perjantaisella lausunnollaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun merkittäviltä osin lähtöpisteeseen. Erityisesti asiakkaan valinnanvapautta koskeva laki todettiin puutteelliseksi, minkä johdosta hallitus päätti ottaa vuoden aikalisän koko uudistuksen valmisteluun. Näillä näkymin itsehallinnolliset maakunnat aloittavat sote- ja maakuntapalvelujen järjestäjänä ensi vuosikymmenen alussa.

Olemme osaltamme tukemassa sote- ja maakuntauudistusta toteuttamalla valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankekokonaisuutta. Huhtikuun lopulla kysyimme yli tuhannelta suomalaiselta, missä määrin he uskovat uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi kansalaisten mielipide.

Miten sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan seuraaviin asioihin? (-2=erittäin negatiivisesti, -1=negatiivisesti, 0=ei vaikutusta, +1=positiivisesti, +2=erittäin positiivisesti, EOS=En osaa sanoa)

Kansalaiset suhtautuvat kaikkein kriittisimmin uudistuksen merkittävimpiin tavoitteisiin: palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, palveluiden kustannuksiin ja ihmisen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Yli 40 % kansalaisista arvioi, että uudistus tulee vaikuttamaan näihin asioihin joko erittäin negatiivisesti tai negatiivisesti. Perustuslakivaliokunta oli kansalaisten kanssa samaa mieltä valinnanvapautta koskevassa lausunnossaan toteamalla, että: ”… valinnanvapausmalli voi heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja sitä myötä myös kustannusten kasvun hillitsemistä.”

Hengästyttävällä tahdilla ja äärimmäisen kunnianhimoisella aikataululla valmisteltu uudistus saa nyt kaipaamaansa lisähappea. Toivoa sopii, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon virkamiesten ja asiantuntijatahojen näkemykset tähänastista paremmin. Voimakkainkaan poliittinen ohjaus ei saa ohittaa järkiperusteita saati sitten laeista järeintä, perustuslakia.

Kansakin sen tietää.

p.s. Voit tutustua toteuttamamme kansalaiskyselyn tuloksiin tästä ja kyselyn tuloksista julkaistuun STM:n tiedotteeseen tästä.

Kysy lisää

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?