Blogi: Asuuko hyvä elämä kuntastrategioissa?

Kuntien tehtävät ovat moninaisia, joten kuntastrategiaankin on saatava mahdutettua teemoja niin asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä henkilöstöpolitiikkaan kuin osallistumismahdollisuuksista palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Kuntien strategiaprosessit ovat jo itsessään haastavia useiden mielipiteiden, poliittisten kantojen ja linjauksien yhteensovittamisen, arvottamisen ja priorisoinnin takia. Kun tähän liitetään vielä sisällön monimuotoisuus, ei olla helppojen asioiden äärellä. Näihin teemoihin paneudutaan taas useissa kunnissa ensi vuonna tarkemmin, kun kuntastrategioita päivitetään uuden valtuuston aloittaessa työnsä.

HYVIS-hankkeella hyvän elämän jäljille

MDI toteuttaa parasta aikaa MMM:n rahoituksella tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää ja kehittää kartoituksen pohjalta HYVIS-indeksi eli hyvän elämän indeksi kuntien strategisen suunnittelun ja tiedolla johtamisen tueksi.

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa keskustelua hyvästä elämästä ja sitä kuvaavista mittareista. Hyvää elämää tarkastellaan niin yksilön, yhteisön, palvelujen kuin fyysisen ympäristön kautta, joista muodostuvat HYVIS-osa-alueet. Näihin osa-alueisiin liittyvät vahvasti esimerkiksi yksilön merkityksellisyyden kokemus ja osallisuus, yhteisön yhteenkuuluvuus, palveluiden saavutettavuus sekä fyysisen ympäristön käytettävyys. Tutkimuksessa halutaan nostaa huomion keskipisteen muun muassa siirtyminen kestävään yhteiskuntaan sekä toimijuus: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä?

Hankkeen lähdettyä liikkeelle pääsin itse heti uppoutumaan syvälle kuntastrategioiden uumeniin.

Yksi kesä ja 293 kuntastrategiaa

Kesäharjoitteluni MDI:llä oli tosiaan kuntastrategioiden täyteinen – ei siis ollenkaan huono! Kesän aikana käytiin läpi lähes kaikki Manner-Suomen kuntien kuntastrategiat, joista vain yksi jäi uupumaan.

HYVIS-porukan kanssa laadittiin alkukesästä tutkimuskysymysten ja HYVIS osa-alueiden pohjalta analyysikehikko, jonka avulla rupesin kahlaamaan kuntastrategioita läpi. Tarkastelimme kuntastrategioita muuttoliikkeen, työpaikkakehityksen, syntyvyyden, supistumisen, kylätoiminnan, resilienssin, elinvoiman, asukkaiden riittävän toimeentulon turvaamisen, asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen, oppimismahdollisuuksien laadun ja tasa-arvon, sukupuolten välisen tasa-arvon, eriarvoisuuden vähentämisen, turvallisuuden, osallisuuden, kestävyyden, kausiasukkaiden, monipaikkaisuuden ja indikaattorien kautta. Tämän lisäksi toteutimme avainsanahaun, jossa etsimme strategioista esimerkiksi hyvää elämää, onnellisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Minkälaista strategiaa Suomen maahan sitten mahtuukaan?

Samasta puusta veistetyt

Kun tarkastellaan kuntastrategioita, huomataan, että ne ovat hyvin samankaltaisia toistensa kanssa – eroja ei juurikaan löydy. Taso, jolla asioita tarkastellaan, voi kuitenkin vaihdella strategioittain. Toisaalta osa strategioista on enemmänkin visio- ja arvokokonaisuuksia, kun toiset puolestaan määrittelevät tarkasti tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Suuremmat kaupungit todennäköisemmin mainitsevat toimenpiteitä ja mittareita strategioissaan kuin pienemmät kunnat.

Kuten olettaa saattaa, kuntastrategia-analyysissämme eniten käsiteltyjä teemoja olivat hyvinvointi, elinvoima ja osallisuus, jotka jo kuntalainkin mukaan täytyy ottaa huomioon kunnan strategiaa laadittaessa. Useimmiten elinvoima liitetään strategioissa kilpailukykyyn, elinkeinoelämään, elinkeinopolitiikkaan ja yritysmyönteisyyteen, mutta toisinaan myös talouteen, kaupunkirakenteeseen, markkinointiin ja yhteistyöhön. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen yhteydessä puhutaan useimmiten kuntalaisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, johon liitetään kuntalaisen yleinen terveys ja hyvinvointi, laadukkaat ja monipuoliset palvelut, sujuva arki, viihtyisä ympäristö sekä yhteisöllisyys ja osallisuus, jotka puolestaan yleensä määritellään kuntalaisten aktiivisuudeksi ja vaikutusmahdollisuuksien moninaisuudeksi.

Usein osallisuus jää strategioissa kuitenkin suhteellisen pinnalliseksi, eikä sen tavoitteita tai toimia juurikaan tarkemmin avata. Näiden teemojen lisäksi strategioissa käsitellään paljon työpaikka- ja väestönkehitystä, etenkin työpaikkamäärän ja asukasluvun kasvun tavoitteiden kautta. Asukasluvun kasvussa toimenpiteinä nähtiin mm. monimuotoiset asumismuodot sekä kuntamarkkinointi. Muutama kunta mainitsi strategiassaan lisäksi niin sanotun vauvarahan. Kohderyhmistä tavoitelluimmiksi nousivat lapsiperheet ja paluumuuttajat. Muita kohderyhmiä mainittiin vain erittäin vähäisissä määrin.

Sosiaalinen näkökulma jää kokonaisuudessaan strategioissa suhteellisen vähäiseksi. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi asukkaiden toimeentulon turvaaminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen, joista puhutaan hyvin yleisellä tasolla, jos niistä edes puhutaan. Toinen hyvin vähän käsitelty teema on supistuminen. Kuntastrategioista vain muutamassa mainitaan supistuminen, jolla tällöin viitataan kuntapalveluihin liittyvien toimintojen supistamiseen ja talouden verokertymän supistumiseen. Kuitenkin noin kolmannes kunnista tunnisti strategioissaan supistumisen piirteitä, jotka nostettiin yleensä esiin joko toimintaympäristössä tai swot-analyysissä. Yleisimmin tunnistettiin väestön- ja työpaikkakehitykseen liittyvät supistumisen teemat. On kuitenkin nostettava myös esiin, että joissain strategioissa havaittiin useita supistumisen piirteitä, mutta tavoitteeksi kuitenkin samalla asetettiin vahva kasvu, eikä tässä nähty ristiriitaa.

Kohti uutta strategiakautta

Mitkä olisivatkaan seuraavan strategiakauden nousevia teemoja? Nostetaanko esimerkiksi kausiasukkaat ja monipaikkaisuus yhdeksi uudeksi teemaksi? Monipaikkaisuus on vielä nimittäin erittäin vähäisesti huomioitu teema strategioissa. Vain neljä kuntaa mainitsi tällä hetkellä strategisella tasollaan monipaikkaisuuden. Tarttuvatko kunnat seuraavalla strategiakaudella monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin ja miten kunnat pyrkivät tulevaisuudessa edistämään sitä?

Entäpä sitten hyvä elämä? Noin neljännes kunnista mainitsi strategioissaan hyvän elämän tai hyvän elämän edellytykset, joita harvoin kuitenkaan avattiin sen enempää. Hyvän elämän yhteydessä puhutaan kuitenkin hyvästä arjesta, ympäristön ja arjen turvallisuudesta, palveluista, hyvinvoinnista, sen kuulumisesta kaikille sekä hyvän elämän kokonaisvaltaisuudesta.

“Oikea-aikaisella ja ennakoivalla tuella vahvistamme kuntalaisten hyvää elämää.” (Jämsä)

“Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa” (Kajaani)

“Hyvää elämää ilmentävät terveys, alueen elinvoima ja arjen rikkaus.” (Kuopio)

“Täällä eletään hyvää elämää kaikissa kuntamme osissa.” (Kristiinankaupunki)

Kuntastrategiakeskustelua aamukahvien äärellä

Millaisia ovat hyvä elämä, hyvinvointi, osallisuus ja elinvoima kuntastrategioiden valossa? Tule mukaan HYVIS-aamukahveille, jossa Kaisa Lähteenmäki-Smithin kanssa keskustelevat Iina Tunkkari ja Timo Aro. Webinaari järjestetään ti 22.9. klo 8-10.30. Ilmoittaudu webinaariin tästä viimeistään perjantaina 18.9. Tarkemmat tiedot lähetetään ilmoittautuneille ennen webinaaria.

HYVIS-hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.