Etusivu Ajankohtaista Blogi Vieraskynä: Yhteiskunnallisten muutosten dynamiikka, kokonaiskuva ja tavoiteltava suunta Vieraskynä: Yhteiskunnallisten muutosten dynamiikka, kokonaiskuva ja tavoiteltava suunta 26.5.2021 Maailman muutokset haastavat kansalaisten, yritysten ja poliittis-hallinnollisten instituutioiden itsestäänselvyyksiksi muodostuneita toimintatapoja, tulkintakehyksiä ja ongelmanratkaisumalleja. Nykyisellään yrityksemme vastata muutoksiin ja aikaansaada tarvittavia uudistuksia pirstaloituvat toisaalta toiminnallisesti hallinnon raja-aitoihin ja toisaalta ajallisesti hallituskausien sykleihin. Yhteiskuntaa muuttavat ilmiöt eivät ole yksittäisten instituutioiden hallittavissa, koska muutokset ovat yhä useammin systeemisiä, maantieteelliset ja institutionaaliset rajat ylittäviä. Muutoksia ei voi hallita vain säädöspohjaisesti määriteltyjen instituutioiden ja niiden toimivaltuuksien mukaiseen työnjakoon perustuen. ”Muutokset ovat yhä useammin systeemisiä, maantieteelliset ja institutionaaliset rajat ylittäviä.” Kuva: Anssi Kumpula. Vastuu tulevaisuudesta painaa hallinnossa. Usein sen mukana tulee ajatusharha, että vaikutukset ja vaikuttavuus syntyvät hallinnon toimesta. Yhteiskunnassa muutosten ja uudistusten vaikuttavuus luodaan yhdessä kaikkien toimijoiden kesken. Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset muodostuvat osatekijöistä, joiden väliset yhteydet ja dynamiikka haastavat sekä ihmisiä että instituutioita siirtämään huomion tämän hetken jatkuvuuden ylläpitämisestä muutosten ennakointiin, opitusta luopumiseen ja uuden oppimiseen sekä kokeiluun. Tätä siirtymää voimme tukea varmistamalla, että yhteiskunnan eri toimijoilla, kansalaisilla, järjestöillä ja yrityksillä, on mahdollisuus olla mukana tulevaisuuden muutosten pohdinnassa ja uudistusten valmistelussa merkittävästi nykyistä enemmän. Maapallon kestävyyden kokonaiskuva syntyy maanosien ja niihin sisältyvien valtioiden ja niiden sisältämien kaupunkien kestävyyden sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta osakokonaisuudesta. Suomen kestävyyden kokonaiskuvan pohjalta voidaan tarkastella tilannekuvaa eli missä olemme kestävyyden osalta tässä hetkessä? Tilannekuvan pohjalta voimme edelleen kysyä tavoitelähtöisesti suuntaa, jonne haluamme kestävyyden kehittyvän: Mikä on se muutos, jonka yhdessä haluamme tapahtuvan nykyhetkestä tulevaan? Haaste on pöydällä. Olisiko Suomessa mahdollista saavuttaa reiluun kestävyyssiirtymään perustuva strateginen tavoitteisto, joka nojaa perustavaan konsensukseen eli yhteiskunnallisesti laajasti jaettuun ylivaalikautiseen tahtotilaan tavoitteiden toteuttamiseksi? Olisiko nöyrän ohjauksen malli mahdollinen tapa vastata haasteeseen? Kirjoittajat Katju Holkeri, yksikön päällikkö VM, Valtionhallinnon kehittämisosasto Hallintopolitiikkayksikkö Seppo Määttä, osastopäällikkö VNK, Strategiaosasto Vieraskynä-blogikirjoitus on kirjoitettu Ohjaus2020-hankkeen inspiroimana. muutos ohjaus yhteiskunta Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
