Väestöennuste 2040 kymmenelle kaupunkiseudulle on julkaistu

MDI tuotti Hypoteekkiyhdistykselle, Kuntarahoitukselle, RAKLI:lle ja Ympäristöministeriölle 10 kaupunkiseudun väestöennusteen vuoteen 2040, joka perustuu tuoreimpiin tilastoihin syntyvyydessä, kuolleisuudessa sekä muuttoliikkeessä.

Tilastokeskus julkaisi vuoden 2018 lopulla uuden väestöennusteen, jonka mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulle tultaessa. Syynä on syntyvyyden jyrkkä aleneminen kuluvalla vuosikymmenellä. Tilastokeskus ei julkistanut kunnittaista tai alueellista ennustetta. Tilastokeskuksen uusin kunnittainen väestöennuste vuodelta 2015 oli oman ajankohtansa tuote, ja nyt on nähty, että se perustuu liian korkeaan syntyvyyteen.

MDI laski ajankohtaisen alueellisen väestönkehityksen 10 keskeiselle kaupunkiseudulle ympäri Suomea. Ennuste ulottui vuoteen 2040. Syntyvyyden romahdus aiheuttaa odottamattomia muutoksia isojen kaupunkien ja niiden lähiseutujen väestönkehitykseen. Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. MDI-ennuste kertoo siis kehityskulun, joka perustuu 2010-luvun jälkimmäisen puoliskon kehityksestä johdettuihin olettamuksiin.

Syntyvyyden laskun oletetaan pysähtyvän vuoden 2018 tasolle ja kotimaan muuttoliikkeen noudattelevan viime vuosien kulkua. Raportissa on esitetty myös trendilaskelma koko 2010-lukujen perusteella, sekä herkkyysennuste, jossa syntyvyys laskee vielä nykyisestä 5 %. Ennusteen tulos poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemasta alueellisesta ennusteesta. Syntyvyyden romahdus on ollut suurin väestöllinen muutos vuoden 2015 jälkeen. Lisäksi 2030-luvulla muuttoalttiiden eli 15–34-vuotiaiden ikäluokkien kutistuminen monien kaupunkiseutujen lähtömuuttoalueilla vaikuttaa yllättävän voimakkaasti myös suurempien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitykseen.

MDI-ennuste osoittaa näiden muutosten ratkaisevan vaikutuksen Suomen tulevaan alue- ja väestönkehitykseen. Julkaistu ennuste on koko maan lukujen osalta yhteensopiva Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman koko maan ennusteen kanssa.

Lue lisää mdi.fi/ennuste2040.

Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Lue lisää Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Helsingin seudun muuttoliikkeessä selkeitä muutoksia pandemia-aikana

MDI toteutti MAL-suunnittelun tueksi selvityksen Helsingin seudun asumispreferenssien ja muuttoliikkeen tilannekuvasta pandemiavuosilta. Selvityksessä verrattiin seudun muuttoliikettä pandemiavuosilta menneeseen vuosikymmeneen. Muuttoliikettä tarkasteltiin niin kuntakohtaisesti kuin pienaluetasolla. Lisäksi selvityksessä koottiin yhteen laajasti aineistoa asuntomarkkinoiden kehityksestä sekä muuta asumiseen ja asumisvalintoihin liittyvää tietoa. Selvityksessä annetaan joukko suosituksia seudun asuntopolitiikan kehittämiseksi muuttuneessa tilanteessa.

Lue lisää Helsingin seudun muuttoliikkeessä selkeitä muutoksia pandemia-aikana

Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein

MDI toteutti sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiselle terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide-ja kulttuuritoiminnan Taiku3 -yhteistyöryhmälle selvityksen kulttuurihyvinvoinnin palvelumalleista tulevilla hyvinvointialueilla. Selvityksessä kartoitettiin kyselyllä ja täydentävillä haastatteluilla sitä, mitä malleja käytetään, mille kohderyhmille malleja kohdennetaan, mitä kautta tukea kohdennetaan ja missä ovat mallien kehitystarpeet. Tieto kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2021–2022.

Lue lisää Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein