Maaseutuohjelman neuvontatoimenpide alueellisessa tarkastelussa

MDI toteuttaa maa- ja metsätalousministeriölle Manner-Suomen maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen arvioinnin vuosina 2016–2019.  Arvioinnin toinen väliraportti, jossa tarkasteltiin neuvontaa erityisesti alueellisesta näkökulmasta, valmistui huhtikuussa 2018. Arviointi pohjautui neuvontatoimenpiteen seurantatietoihin, muuhun tilasto- ja dokumenttiaineistoon sekä asiantuntijahaastatteluihin.

Neuvontatoimenpiteelle on osoitettu yhteensä 34 miljoonaa euroa julkista rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020. Vuoden 2017 loppuun mennessä siitä on maksettu 21,7 % (7,39 miljoonaa euroa). Maksatuksia on tehty yhteensä 28 210 kappaletta. Maaseutuviraston hallinnoimaan Neuvo2020-neuvojarekisteriin on hyväksytty hakemusten perusteella 744 neuvojaa. Eniten tilaneuvojia on ympäristö- ja kilpailukykyosioissa, vähiten energia- ja luomuosioissa. Neuvojista noin neljä viidesosaa on käyttänyt neuvontaoikeuttaan.

Neuvontaa annetaan 36 aihealueesta yhdeksällä kohdealalla. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin. Koko Manner-Suomen alueella nautakarja-, sika- ja lypsykarjatilat ovat olleet viljatiloja kiinnostuneimpia neuvonnasta. Alueellisesti eniten neuvontatapahtumia on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Näillä samoilla alueilla on myös määrällisesti eniten Neuvo2020-oikeudet omaavia tilaneuvojia. Vähiten tilaneuvojia ja neuvontatapahtumia on ollut Lapissa ja Kainuussa.

Arvioinnin löydösten mukaan neuvonta hyödyttää tiloja, ja toimenpide nähdään tarpeellisena. Neuvontatapahtumien määrissä on kuitenkin suuria vaihteluita ELY-keskusalueiden ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Vaihtelut selittyvät muun muassa neuvojien määrällä ELY-keskusalueilla ja tila- ja tuotantorakenteella sekä neuvontatoimenpiteen toimeenpanosäännöistä johtuvilla tekijöillä. Arvioinnin suosituksena onkin, että neuvontarekisteriä täydennetään uusilla neuvojilla ja passiivisia neuvojia aktivoidaan, jotta eri osa-alueiden neuvontaa olisi saatavissa tasapuolisesti ympäri maan. Lisäksi neuvontatoimenpiteen toimeenpanoon annettiin suosituksia arvioinnin löydösten perusteella.

Väliraportti on luettavissa Maaseutuverkoston sivuilta https://www.maaseutu.fi/globalassets/arviointi/mdi-neuvo2020-valiraportti-9.4.2018.pdf

Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Liikenneyhteyksillä ja –käytävillä sekä saavutettavuudella on vahva yhteys alue- ja väestönkehitykseen. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut stimuloivat monin eri tavoin joko myönteisesti tai kielteisesti alue- ja väestönkehitykseen. Ratalinjauksilla on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria alueellisia vaikutuksia Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kehitykseen. MDI:n tekemän selvityksen perusteella voidaan tehdä neljä kiteytettyä nostoa nykyiseen päärataan ja uuteen ”metsärataan” liittyvien vaihtoehtojen perusteella.

Lue lisää Ratalinjauksilla on kauaskantoisia alueellisia vaikutuksia Kanta-Hämeen elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan

Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa

Ympäristöministeriö julkaisi MDI:n toteuttaman arvioinnin Puurakentamisen ohjelman tähänastisista vaikutuksista ja toteutumisesta. Puurakentamisen edistäminen on pitkäjänteistä työtä. Arvioinnissa MDI esittää, että valtionhallinnon tulisi jatkaa edistämistyötä ja lisätä puurakentamista tukevia kannusteita ja velvoitteita.

Lue lisää Puurakentamisen ohjelma on edistänyt puun käyttöä suomalaisessa rakentamisessa