Blogi: Elinikäinen oppiminen ja elinvoima kunnan keskiöön

Suomessa on juuri käyty historian ensimmäiset aluevaalit. Vaalien alla keskityttiin siihen, mihin vaalit vaikuttavat: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäviksi. Uusien aluevaltuustojen ensimmäinen vuosi on erittäin kiireinen, ja aika menee hallinnon pystyttämiseen niin, että uudistuksen toimeenpano saataisiin voimaan vuoden 2023 alusta. On oltu huolestuneita siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden työnjako saadaan toimimaan. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon irtautuessa kunnista hyvinvointialueille niiden tehtävien on pelätty valuvan opettajille. Nyt kaivataan vahvaa yhteistyötä, jotta side opetuksen ja kasvatuksen tukena tulisi jatkumaan.

Kunnan tehtävät muuttuvat

Kovin vähän on puhuttu kuitenkaan julkisesti siitä, minkälainen on tulevaisuuden kunta ilman sotea ja pelastustointa. Kunnan keskeiseksi tehtäväksi jää kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen. Kunnan tehtäväkokonaisuuksia tulevat olemaan osaamisen ja kulttuurin edistäminen, kunnan elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen. Määrällisesti suurin budjettierä kunnassa on soten poistuttua kasvatus ja opetus.

Kuva 1. Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuva: Kuntaliitto ja Kuvitellen)

Joissakin kunnissa on uudistusta jo ennakoitu muokkaamalla hallinnon rakennetta niin, että varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteydessä olleet vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut on erotettu sivistystoimesta ja yhdistetty esimerkiksi elinvoimapalveluihin. Keskeistä on kuitenkin se, miten kunnassa mielletään sen tehtäväkenttä ja keskeiset toiminnot ja miten kuntaa johdetaan strategisesti sen suuntaisesti. Kuntaliiton vuonna 2017 julkaisema Tulevaisuuden kunta -teos maalailee kuntakehityksen näkymiä varsin laajasti. Teoksen voi ladata linkistä: Tulevaisuuden kunta. Acta nro 264 | Kuntaliitto.fi

Oppiva kunta saa tukea verkostosta

UNESCO on perustanut Oppivien kaupunkien globaalin verkoston (Global Network of Learning Cities). Vaikka tätä kutsutaan kaupunkien verkostoksi, mukana voivat olla myös kunnat, kylät tai muut yhteisöt. Keskeistä on, että osallistujatahot edistävät laadukkaan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille iästä, sosioekonomisesta taustasta tai kulttuurista riippumatta. Verkoston osallistujat sitoutuvat tekemään päätöksiä ja rakentamaan käytäntöjä, jotka vievät eteenpäin kestävää kehitystä elinikäisen oppimisen ohjelmien kautta edistäen samalla tasapuolisuutta, yhteenkuuluvuutta ja rauhaa.

Mukana olevat kunnat ovat ottaneet koulutuksen ja elinikäisen oppimisen keskiöön omissa strategioissaan ja pyrkivät rakentamaan oman näköistä tulevaisuuttaan huomioiden yhteiset periaatteet. Tämä kansainvälinen verkosto on monille kunnille hyvä sparraustaho, josta voi saada innostusta, konkreettisia ideoita, mittareita ja koulutusta sekä ennen kaikkea kumppanuutta omaan kehitystyöhön. Verkostossa on mukana jo reilut 230 aktiivijäsentä 55 eri maasta. Suomesta mukana ovat Espoo, Vantaa ja Tampere. UNESCO:n Oppivien kaupunkien verkostosta voit lukea lisää seuraavasta linkistä: Learning cities: Drivers of inclusion and sustainability | UIL (unesco.org)

Oppiminen keskiöön, kun pohditaan opetuksen järjestämistä

Monissa kunnissa on viime vuosina kamppailtu kouluverkkojen optimoinnin kanssa. Koulutuksen järjestämisen ja talouden lisäksi ratkaisut kouluverkosta ovat myös laajasti elinvoiman ja hyvinvoinnin kysymyksiä.

Pandemia­-aika on opettanut meille, että koulu saadaan toimimaan ainakin ajoittain ja osittain etäratkaisuin. Toisaalta olemme oppineet, miten tärkeä ja keskeinen tehtävä koululla ja oppimisella on kriisitilanteissakin. Vaikka koulutuksen järjestäminen ja kouluverkkoasiat vaativat suuria päätöksiä, tärkeintä olisi kuitenkin huomata, että elinikäisen oppimisen mahdollisuus voi olla kuntalaisen kannalta keskeinen hyvinvoinnin edellytys ja kunnan kannalta tärkeä elinvoimatekijä.

Parhaat ja kestävät ratkaisut paikallisesta kouluverkosta ja kunnan strategiasta syntyvät, kun otetaan eri lähteistä tuleva tieto ja näkökulmat sekä kokemukset poikkeusoloistakin huomioon. Voisiko MDI olla apuna ratkomassa teidän kuntanne haasteita?

Kysyttävää? Ota yhteyttä

Kristiina Erkkilä