Seinäjoki Roasted -blogi: Koppavan komiasta kivaksi ja hauskaksi kaupungiksi

Tytti Isokangas

Suomalaisten kaupunkien kartalla kiri käy. Voittajia ja häviäjiä rankataan raakasti. Seinäjoki pärjää mittelöissä yleisesti ottaen hyvin. Siitä todistusta voi lukea mm. MDI:n laatimasta kaupunkiverkkotutkimuksen päivityksestä.

Seinäjoen kehitysnäkymät ovat monissa tilastoissa hienot. THL:n onnellisten kaupunkien tutkimuksen listalla Seinäjoki tuli toiseksi. EK:n yritysilmastotutkimuksessa Seinäjoen seutu oli yritysmyönteisyydessään Suomen ykkönen, Seinäjoki erillisessä kaupunkien vertailussa pronssilla.

Eli kyllä kelepaa pullistella, uhota oikeutetusti. Hyvää yritetään, priimaa pukkaa. Moomma komeita, moomma oikias jne. jne. – vai kelepaako sittenkään? Näilläkö mennään? Ei muuten taideta sittenkään mennä! Edellä mainitut onnistumiset eivät riitä, koska nämä ja monet muut kisat kaupunkien kesken ovat päällä jatkuvasti. Voimme me toki jäädä taputtelemaan toisiamme täällä olalle, pienissä piireissämme tyytyväisinä pukeutua itseriittoisen tyytyväisyyden ja omahyväisen uhon ja itsekehun kaapuun, joka toimii kuin jäniksen värin vaihtava turkki – suojana. Naamiona epävarmuudelle, herkkyydelle ja ujoudelle. Kun suojaudutaan uhoon, pidetään mekkalaa komiana, ehkä kukaan ei huomaa, että kyllä haasteiden edessä myös epävarmoja ollaan. Ollaanhan kasvamassa – isoksi. Kirimässä kohti isompia kilpakenttiä.

Millä eväillä sitten isoihin kisoihin? Ei ainakaan uholla, pyydän. Vaikka siinä on voimaa toki, on se myös jotenkin teini-ikäistä. Mitäpä jos ei niin uhottaisikaan, vaan koppavan komian kaupungin sijaan oltaisiinkin kivoja? Oikein kuulkaas hauskoja! Kerronpa miksi.

Suurin ja tärkein kilpailu Suomen kaupungeissa käydään ihmisistä. Asukkaista, työntekijöistä, veronmaksajista. Kovinta valuuttaa ovat synnytysikäiset naiset, työikäiset miehet ja nämä mielellään kivana kombona eli perheenä. Lapsissa, nuorissa, työikäisissä koulutetuissa aikuisissa ja heidän perheissään on kaupunkien tulevaisuus. Tässä porukassa imu on isompiin kaupunkeihin, ei Seinäjoelle.

Mahdollisuuksia asukkaiden houkutteluun Seinajoella on. Väkeä on liikkeellä kyllä. Työelämän muutoksessa on yksi Seinäjoen mahdollisuus. Työpaikka ei määrittele enää aiempaan tapaan yhtä sitovasti sitä, missä asutaan. Pendelöinti ja etätyö ovat jo yhä useamman työarkea. Yrittäjämyönteisessä toimintaympäristössä on toinen Seinäjoen mahdollisuus.

Millainen kaupunki sitten luo imun? Sujuvan arjen tarjoava – ehdottomasti! Peruspalvelut tasokkaasti hoitava – totta kai! Monipuolista asuntotarjontaa – juu. Niin, ja niitä työpaikkoja – kyllä! Tarvitaanko nyt sitten enää muuta? Kyllä tarvitaan, koska ihmiset valitsevat asuinympäristöään nykyään yhä enemmän omia mieltymyksiään ja elämäntyyliään pohtien. Kun nostetaan rimaa, ei saa tyytyä houkuttelemaan vain tuttuja (paluumuuttajia, ns. heimolaisia). Kun ollaan tositarkoituksella houkuttelemassa kaupunkiin asukkaita laajasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kaupungin on erotuttava muista kaupungeista. Siksi Seinäjoen on oltava viihtyisä, kiva, luokseen kutsuva – hauskakin.

Niin – hauskakin! Miksi ihmeessä kaupungin pitäisi olla hauska? Vetovoiman ja houkuttelevuuden takia. Sen takia, että kaupungissa olisi mukava olla. Että tuntisi itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Hauska kaupunki on helposti lähestyttävä. Se on tolerantti, suvaitsevainen. Se myös ymmärtää erilaisuuden rikkaudeksi.

Hauska Seinäjoki. Millainen se sitten on?

Hauska Seinäjoki on eläväinen, vireä, hereillä – tässä hetkessä. Se ei jumita mennessä, ei kauhistele tulevaa, vaan toimii, tekee – pysyy liikkeessä.

Kaupungin tulee yhä enenevässä määrin tulla lähemmäs kaupunkilaisia: asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä, koska sen tekeminen tulee yhä enemmän rakentumaan kumppanuuksiin, verkostoihin. Kaupungin tulee osallistua ja osallistaa – olla siellä missä tapahtuu. Sen tulee myös inspiroida, auttaa tekoihin ja toimeliaisuuteen siellä missä ei tapahdu. Sen tulee nostaa esiin onnistumisia: kannustaa, kirittää ja kulkea rinnalla. Komentamisen aika kaupunkien toimintatapana on ohi, koska määräämällä, käskemällä ei kumppaneita, aktiivisten ja osallistuvien joukkoja liikutella. Lateraalisen johtamisen periaatteiden mukaisesti nyt on osattava johtaa keskeltä – kutsuen, kysyen, kuunnellen ja reagoiden. Verkostojohtajuudessa olennaista on vahvuuksien, osaamisten, kyvykkyyksien tunnistaminen ja tunnustaminen ja sen jälkeen – vetovuorojen jakaminen. Taituruutta johtamisessa osoitetaan entistä vahvemmalla kyvyllä jakaa johtajuutta, innostaa yhä useampia tekemään johtamistekoja, jotta onnistumisia yhteispelissä saavutetaan. Samaan maaliin pelaaminen korostuu entisestään.

Taikaiskusta kukaan ei kykene vanhoja totuttuja toimintatapoja muuttamaan. Kun edetään epävarmoina aikoina rakenteiden hakiessa paikkaansa, kokeilemalla eteneminen on tie, joka kannattaa valita. Kokeilemalla kehittäminen tuo tekemiseen draivia, koska siinä ei jäädä odottamaan valmiita vastauksia, vaan generoidaan sekä kysymyksiä että vastauksia samanaikaisesti – pysytään liikkeessä ottaen kokeilujen opeista suunta eteenpäin. Kööpenhaminassa kokeileva kehittäminen on vahvaa ja sen henkeä kuvaa hyvin arkkitehti Hallbergin kuvaus toimintaperiaatteista: ”Emme odota, että saamme jostakin luvan jonkin tekemiseen. On kyse tee-se-itse- tai pikemminkin teemme-sen-yhdessä-kulttuurista. Järjestelmään voi vaikuttaa itse.”

Teemme sen yhdessä -kulttuuri on hauskan kaupungin tunnusmerkki. Muutosten airueina ovat ihmiset. Tästä syystä tekeminen tarvitsee yhteistä sanoittamista, yhteisiä toimintaa ohjaavia käytäntöjä, mahdollisuuksien kartoittamista ja yhteisiä pelisääntöjä.

Hauska kaupunki on yhteinen, yhteisöllinen, omalta tuntuva. Se kutsuu mukaan, se antaa tilaa toimia, se mahdollistaa. Rohkeutta, kykyä heittäytyä ja etsiä uusia tapoja toimia – sitä tarvitaan nyt. Muutosten myllerryksessä piilee valtava mahdollisuus. Kärkisijoista isossa liigassa pelaa ne, jotka ei ny pelekää.

Päätän blogini kuvasarjaan, jossa on muutama idea hauskalle Seinäjoelle.

Tytti Isokangas

kakkusirkus
Kaupunki mukaan buustaamaan ravintolapäivää vinkkaamaan esim. toimitiloja ja/tai katuosuuksia, jotka suorastaan huutavat kokeilijoita luokseen. Kuva ravintolapäivästä 2012, LC-76 yhdistyksen Kakkusirkuksesta, jossa yhteistyökumppanina oli kauppakeskus Citypiha.
annasennäkyä
Kaupunki reagoimaan ketterästi kaupungissa tapahtuviin asioihin, vähintään viestinnällisesti. Tässä on kaupungilla mahdollisuus nostaa kaupungin kivaa, myötäelävää ja innostunutta roolia. Kuva syksyltä 2015, yritysten ja yksityishenkilöiden #annasennäkyä- tsemppikamppiksesta SJK:lle SOMEssa.
umeå
Hauskuuden, positiivisuuden ilmentymiä voi olla monenlaisia. Kuvassa Uumajan kaupungin iloinen, hauska taideteos ja selfietäky.
forssa
Verkostoilla elämää kaupunkiin. Kuvassa Forssan Ankkalammin puisto kesältä 2013 paikallisen kuvataidekoulun oppilaiden elävöittämänä.
lux
Seinäjoesta Suomen valovoimaisin talvikaupunki? Inspiraatiokuva vuoden 2014 Lux Helsinki -tapahtumasta. (kuvat: Kai Joronen)
kupla
Verkostojen yhteisponnistuksena innostavaa, kiehtovaa, konkreettista nähtävää ja koettavaa kaupunkiin! Kuvassa NCC:n ja yhteistyökumppaneiden siirrettävää kokeilevaa kaupunkiarkkitehtuuria edustava viherhuone kesältä 2014 Kööpenhaminasta.
lissabon
Uskaliasta, kokeilevaa, kiertotaloutta kaupunkiin. Kuvassa Lissabonin ’Rytmikorjaamoalue’ vuodelta 2014.
mottolino
Moon komia, soot komia -kamppiksen virikkeeksi jotain muuta. Kuva Italian Mottolinosta vuodelta 2014.
tytti-kanavaranta
Stoppi niin totta vie totiselle ja kurttuotsaiselle kehittämiselle. Annetaan tilaa myös pöljille ideoille. Kuvassa allekirjoittanut MDI:n haarakonttorilla Katajanokalla – noh, hulluttelemassa!