Kaupunkiverkkotutkimus 2015

TIEDOTE

Kansallinen kaupunkiverkko on supistunut, mutta kärki leventynyt 20 vuodessa

Kaupunkiverkkotutkimuksella on seurattu ja kehitetty kaupunkiseutuja 20 vuoden ajan. Kaupunkiseutujen joukosta on pudonnut viisi kaupunkiseutua, mutta vahvoja monipuolisia korkeakoulukaupunkiseutuja on nyt enemmän. Kehitys vyöhykkeellistyy, vahvojen kaupunkien kehitys heijastuu yhä laajemmalle alueelle.

Kansallinen kaupunkiverkko on edelleen kattava. Suomessa on 30 toiminnallisesti merkittävää kaupunkiseutua, joista lähes puolet ovat monipuolisia korkeakoulupaikkakuntia tai niiden lähiseutuja. Kaupunkiverkossa eniten asemaansa on vahvistanut Seinäjoki. Merkittävää laskua on ollut Porvoon, Salon ja Maarianhaminan asemassa. Pienempiä siirtymiä voi hahmottaa Länsirannikko – kaakkoinen Suomi -akselilla. Kokkola, Pietarsaari ja Rauma ovat vahvan teollisen kehityksen kaupunkeja. Laskua taas on Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla ja Mikkelissä. Kaakosta löytyy kuitenkin vahvistunut Lappeenranta. Kajaanin ja Kemi-Tornion asema on myös hieman heikentynyt. Kansallinen kaupunkiverkko on joukoltaan supistunut kahdessa vuosikymmenessä, kun siitä ovat pudonneet pois Uudenkaupungin, Valkeakosken, Jämsän, Äänekosken ja Raahen kaupunkiseudut. Iisalmi puolestaan on noussut kaupunkiseutujen joukkoon. Metropolialue laajenee, Hämeenlinnan seutu on nyt metropolialueen lähiseutu.

Kehitysedellytysten muutokset ovat kaupunkiseuduilla olleet ajassa aaltoilevia, ei yksisuuntaisesti tiettyyn suuntaan muuttuvia. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kehityskuvaltaan erinomaista seutua. Helsinki on kaikilla muuttujilla plussalla, muita kasvukaupunkeja ovat Kuopio, Seinäjoki ja Vaasa. Monissa yliopistokaupungeissa työttömyys on korkeaa, vaikka muuttoliike on voittoisaa. Tampere on tässä suhteessa silmiinpistävä. Turku, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Lappeenranta ja Rovaniemi ovat kehitykseltään samansuuntaisia. Erityisen heikon työllisyyden kehityksen ja korkean työttömyyden muuttotappiollisia kaupunkeja ovat Imatra, Salo, Savonlinna ja Varkaus.

Kaupunkiverkkopäivityksen viesti on selvä: Suomessa on edelleen kehitysedellytyksiltään ja -kuvaltaan selvästi erityyppisiä kaupunkeja. Maakuntakeskusten keskinäinen kehitys näyttää vain entisestään eriytyneen. Tämä on merkillepantavaa aikana, jolloin keskustelu maakuntien asemasta ja kaupunkiseutujen kehittämisestä on erityisen ajankohtainen.

Paikkaperustaisen kehittämisen perusidea on kehittää kaupunkijärjestelmän kokonaisuutta ja erikokoisia paikkoja. Tämä tarkoittaa kansallisen politiikan paikallista räätälöintiä ja kansallisen politiikan tukea paikallisen kehittämistyön ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän edellytysten luomiselle koko maassa. Nyt on verkostomaisen kehittämisen ja alhaalta ylös ja sivuille -kehittämisdynamiikan aika.

Myös paikallisessa päätöksenteossa vertailutiedon tulee herättää uusia kysymyksiä. Miksi tämän ajan uusia menestyjiä ovat Seinäjoki, Kuopio ja Vaasa? Löytyykö syitä rakenteista vai toimijoista? Vastaus on ilmeisesti molemmista.

Kaupunkiverkkotutkimus 2015 -raportti

Kaupunkiverkkotilastot

Kaupunkiverkkotutkimus tausta-artikkeli

MDI, tiedote 23.11.2015