Etusivu Ajankohtaista Blogi Tero Vuorinen: Menesty keskittymällä tylsyyteen Tero Vuorinen: Menesty keskittymällä tylsyyteen 18.2.2013 Mitä useammat näkevät saman houkuttelevan bisneksen, sitä kovempi kilpailu syntyy. Mitä tylsempään bisnekseen ryhdyt, sitä paremmin saat touhuta rauhassa. Voitto houkuttelee kilpailijat apajille. Tietyt alat vetävät puoleensa yrittäjiä, vaikka niiden kannattavuus on huono. Tällaisia ovat trendien ja tosi-tv:n mukaan vaihtuvat muotialat, kuten sisustussuunnittelu tai ravintoterapia. Päätös alan yrittäjäksi ryhtymiseen ei perustu voitto-odotuksiin. Kannattamattomia kestosuosikkejakin löytyy. NHL-komennukselta palaava kiekkoilija on tilanteessa, jossa rahaa ja voimaa on, osaamista ei. Hän lähtee yleensä mukaan ravintolatoimintaan, kuntosalibisnekseen tai lentoliikenteeseen. Juuri sinne missä rahaa on vaikeinta tehdä. Seurauksena on rumia konkursseja tai yrittäjän kassan kestäessä tappion tekemisen suomenennätyksiä. Ehkä tunnetkin jo ohjeen; taksikuskin jutellessa pörssiosakkeista on aika poistua markkinoilta. Tässä uusi; älä peesaa lätkäsankaria – päädyt surkeaan bisnekseen. Keskity siis muoti-ilmiöiden ja kestomagneettien sijaan bisnekseen, joka ei kiinnosta muita. Mikä olisi tällainen ala? Joku, jossa ei ole glamouria, ei näyttäviä tuotteita eikä huikeita visioita kasvusta. Sanotaan vaikka saippuan ja apulannan valmistaminen, onko tarpeeksi tylsää eli kannattavaa? On, kemianteollisuus on viimeaikoina ollut Suomen toimialoista kovimmassa vedossa ja vastannut yksin siitä että Suomen vienti ei ole täysin romahtanut. Tai miten olisi ala, jossa markkinat ja tuotteet ovat lähes muuttumattomia ja mahdollisimman tylsiä. Ei siis autot, kännykät tai vaatteet, vaan mieluummin postilaatikkojen tai potkukelkkojen valmistus? Metallisia postilaatikoita valmistava Bobicompany on kasvanut nopeasti miljoonien liiketoiminnaksi tekemällä sitä mitä muut tuskin ovat harkinneet. E.S. Lahtinen on valmistanut vuodesta 1933 lähtien jo toista miljoonaa lähes muuttumattomana pysynyttä potkukelkkaa. Suomen vahvimmaksi yritykseksi valittu Serres on keskittynyt sairaaloiden kertakäyttöastioihin eli leikkaussalien laitteistojen arvosta muiden ylenkatsomaan viimeiseen promilleen. Warren Buffett, yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista, toimii tylsästi ja vastoin muoteja. Hänen tuorein ostoksensa on kemianteollisuutta (Lubrizol) ja ennestään hän omistaa isot siivut maailman johtavasta saippuatehtailijasta (Johnson & Johnson) ja suurimmasta mattovalmistajasta (Shaw Industries). Tässä varma tulevaisuuden menestysala – hautaustoimistot. Suurten ikäluokkien kuoppaaminen on miljardibisnes. Uusi Nokia. Ala ei ole keskittynyt ja tilaa on uusille tulijoille, ketjuille ja kansainvälistymiselle. Eikä tarvitse pelätä kiekkoilijoiden invaasiota tai tosi-tv -hypeä. Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 4.2.2013. Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?