Blogi: Koulutettujen aivovuoto alueiden välillä

Alueen elinvoima ja vetovoima perustuvat monen tekijän yhteisvaikutukseen. Yksi tärkeimmistä tekijöistä liittyy inhimilliseen pääomaan (Human Capital), jonka merkitystä voidaan tutkia alueiden ja yksilöiden näkökulmista. Alueiden arvonlisäys perustuu inhimillisen pääoman kerryttämiseen ja hyödyntämiseen. (Korkea)koulutetut ovat alueiden keskeistä osaamispääomaa.

Muutot alueiden välillä voidaan nähdä panoksina tai investointeina, jotka eivät lähtökohtaisesti jakaudu tasaisesti alueiden tai yksilöiden välillä. Koulutettujen alueellisella liikkuvuudella on olennainen merkitys alueiden nykyisen ja varsinkin tulevan kehityksen näkökulmasta. Yksilötasolla muuttopäätös on usein muuttajan oma investointi tulevaisuuteen.

Mistä puhumme, kun puhumme aivovuodosta?

Aivovuotoon, -pääomaan, -vientiin ja -tuontiin liittyviä käsitteitä käytetään yleisesti maastamuuton yhteydessä. Samoja käsitteitä voidaan soveltaa myös maan sisäisten muuttovirtojen tutkimisessa. Aivotuontitarkoittaa koulutettujen tulomuuttoa alueelle ja aivovienti koulutettujen lähtömuuttoa alueelta. Koulutettujen tulo- ja lähtömuuton erotuksena alue saa joko muuttovoittoa tai -tappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista eli alue joko hyötyy tai kärsii aivovuodosta.

Muuttoliikkeen ja aivovuodon kannalta kaksi kriittistä ryhmää ovat 25–34-vuotiaat nuoret aikuiset ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Nuorten aikuisten paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita kerrannaisvaikutuksia alueiden menestymiseen tai menestymättömyyteen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet pitävät sisällään alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tutkijakoulutusasteen. Koulutustaso lisää muuttoalttiutta eli muuttojen todennäköisyyttä: mitä korkeampi koulutus on muuttajalla, sitä todennäköisemmin ja useammin muutetaan. Tarkastelin koulutettujen muuttoja maakuntien välillä, yli 50 000 asukkaan C21-kaupungeissa ja vielä työllisten kohdalla kahden osaamisvetoisen toimialan kohdalla.

Aivovuotoa tai inhimillistä pääomaa koskevissa tulkinnoissa on huomioitava alueelliseen vaikuttavuuteen liittyvät rajoitteet. Keskeisin tulkintarajoite liittyy aikahorisonttiin. Analyysin lähtökohtana on koulutettujen muutto muutto valmistumisen jälkeen, jolloin jää kokonaan huomioimatta se, onko yksilö suorittanut korkea-asteen tutkinnon kotiseudullaan vai onko hän muuttanut suorittamaan tutkintoaan muualta. Koulutetut nuoret aikuiset kirjautuvat tämän vuoksi yksioikoisesti vain tuloalueidensa inhimillisen pääoman resursseiksi. Toinen aineiston rajoite liittyy korkeakoulupaikkakuntiin. Kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla ei ole mahdollista suorittaa samoja tutkintoja ja aineita eikä kaikkien korkeakoulupaikkakuntien työmarkkinat pysty sulattamaan kaikkia valmistuneita. Useat korkeakoulupaikkakunnat ovat eräänlaisia ”välipaikkoja”, joista hankitaan tutkinto ja muutetaan valmistumisen jälkeen.

Koulutettujen muutot alueiden välillä 2014–2016

Koulutettujen nuorten aikuisten muuttovoitot ja -tappiot jakautuivat erittäin epätasapainoisesti alueiden välillä vuosina 2014–2016, kuten kuvasta 1. voi päätellä. Uusimaa oli de facto ainoa maakunta, joka sai merkittävää muuttovoittoa koulutetuista nuorista aikuisista. Uudenmaan muuttovoittoa oli noin 6 000 henkilöä kolmen vuoden aikana.

Uudenmaan luvut olivat täysin omaa luokkaansa. Ahvenanmaa ja Keski-Pohjanmaa saivat vähäistä muuttovoittoa, mutta kaikki muut alueet kärsivät muuttotappiota. Suurimmat määrälliset muuttotappiot korkea-asteen tutkinnon suorittaneista nuorista aikuisista kärsivät Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kartta 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden muutot maakuntien välillä vuosina 2014–2016

Onko Uudenmaan muuttovoittoa 6 000 koulutetusta nuoresta aikuisesta paljon vai vähän?

Luku ei ole ensilukemalta järisyttävä. Se tarkoittaa kuitenkin noin 20 000 asiantuntijaa kymmenessä vuodessa. Olennaista onkin, että inhimillistä pääomaa siirtyy vuodesta toiseen kaikilta muilta alueilta vain yhdelle alueelle. Uusimaa saa kasautuvaa hyötyä muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta. Koulutettujen muutot ja paikkaan liittyvät valinnat ovat yksilöiden tekemiä tulevaisuusvalintoja: koulutetut muuttajat hakeutuvat sinne, missä heillä on tai he olettavat jatkossa olevan parhaimmat työmarkkinat ja toimeentulomahdollisuudet.  

Koulutettujen muuttotase C21-kaupungeissa

Koulutettujen nuorten aikuisten muuttoja voidaan tarkastella myös kuntatasolla. Koulutettujen muutot eivät jakaudu tasaisesti myöskään kaupunkien välillä. Tarkastelin koulutettujen nuorten aikuisten muuttotasetta yli 50 000 asukkaan C21-kaupungeissa.

Muuttovoittoa sai vain viisi kaupunkia: Espoo, Helsinki, Vantaa, Porvoo ja Salo.Kaikki muut kasvu- ja maakuntakeskukset kärsivät muuttotappiota koulutettujen muuttovirtojen osalta. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli Salon, Kouvolan ja Kotkan tilanne. Kaikki kolme kaupunkia ovat kärsineet suurista määrällisistä muuttotappioista 2010-luvulla, mutta koulutettujen osalta tilanne on tasapainoinen. Suurimmat määrälliset muuttotappiot kohdistuivat isoihin yliopisto- ja opiskelukaupunkeihin, joissa koulutustarjonta on monipuolinen ja joissa koulutetaan opiskelijoita koko maan tarpeisiin. Koulutetuista kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu. Maakuntien suurten ja keskisuurten yliopistokaupunkien kautta tapahtuu aluekehityksen kannalta tärkeää aivokiertoa, jonka hyödyt jakautuvat Uudenmaan lisäksi koko maahan. Aivokierto on samalla hyvä ja konkreettinen esimerkki korkeakoulujen kolmannesta, alueellisesta tehtävästä.

Taulukko 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden nettomuutto yli 50 000 asukkaan kaupungeissa vuosina 2014–2016

Työllisten muuttajien muuttosuunnat

Uusimaa saa koulutettujen nuorten aikuisten lisäksi muuttovoittoa työllisistä muuttajista.Työllisistä muuttajista sai muuttovoittoa vain kolme maakuntaa: Uusimaa, Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Uusimaa sai työllisistä muuttovoittoa noin 14 400 henkilöä vuosina 2014–2016. Pirkanmaan muuttovoitto jäi noin 600 henkilöään ja Ahvenanmaan 100 henkilöön. Kaikki muut maakunnat kärsivät muuttotappiota työllisistä muuttajista.

Otin lähempään tarkasteluun työllisten osalta kaksi osaamisvetoista toimialaa eli informaation ja viestinnän toimialan (J) sekä ammatillisen tieteellisen, teknillisen ja taiteellisen toiminnan toimialan (M). Molempien toimialojen ammateissa korostuu tieto, osaaminen, asiantuntijuus ja luovuus. Informaation ja viestinnän tyypilliset ammatit liittyvät kustannus-, ohjelma-, radio ja tv-, televiestintä-, ohjelmisto- ja tietopalvelutoimintaan. Toimialan M yleisimmät ammatit liittyvät taas lakiasioihin, pääkonttoritoimintaan, arkkitehti- ja insinööritoimintaan, tieteelliseen tutkimukseen jne. Käytettävissä oli vuosien 2014–2015 tiedot.

Kahden osaamisvetoisen toimialan työllisten muuttovirrat painottuivat Uudellemaalle. Informaation ja viestinnän toimialojen työllisistä sai Uudenmaan lisäksi vähäistä muuttovoittoa vain Ahvenanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Ammatillisen tieteellisen, teknillisen ja taiteellisten toiminnan muuttovirroista sai muuttovoittoa yksin Uusimaa.  Uudenmaan muuttovoitot olivat yhteensä noin 3 600 henkilöä kahden vuoden ajanjakson osalta. Luku ei ole määrällisesti suuri, mutta numeroiden takana on merkittävä määrä inhimillistä pääomaa, joka siirtyy yhden alueen työmarkkinoiden hyödyksi. Seuraavissa kartoissa on kuvattu toimialojen J ja M työllisten alueellisia muuttovirtoja vuosina 2014–2015.Kartta 2 ja 3. Toimialojen J ja M työllisten muuttovirrat alueiden välillä vuosina 2014–2015

Uusimaa saa kasautuvaa hyötyä määrästä ja rakenteesta

Koulutettujen muuttovirtojen tulokset eivät olleet yllätys. Uusimaa hyötyy merkittävästi muuttoliikkeestä määrällisesti ja muuttajien rakenteesta laadullisesti. Uusimaa saa vuodesta toiseen eräänlaisen ”inhimillisen pääoman kasvupiikin” muiden alueiden kustannuksella.  Tilanne ei ole uusi eikä yllättävä, vaan sama kehitys on jatkunut vuosikymmenien ajan.

Inhimillinen pääoma tai osaamispääoma on jo lähtökohtaisesti jakautunut alueiden, seutujen ja kuntien välillä epätasaisesti. Muuttoliike, ja varsinkin muuttoliikkeen valikoivat piirteet, polarisoivat entisestään kehitystä. Koulutettujen muutot lisäävät positiivisia aluevaikutuksia tuloalueilla ja negatiivisia aluevaikutuksia lähtöalueilla. Koulutettuja vastaanottavat alueet hyötyvät ”ilmaiseksi” muuttajien osaamisesta, tiedoista, taidoista eli inhimillisestä pääomasta, kun taas luovuttavat alueet menettävät panoksensa koulutusinvestointiin ja ennen kaikkea tulevaisuuspotentiaalia.

Ne alueet, johon nuoret aikuiset, koulutetut ja työlliset hakeutuvat, saavat suhteessa muihin alueisiin merkittävän kasvu- ja kilpailuedun. On selvää, että maan sisäisen aivovuodon vaikutukset kumuloituvat ajan kanssa alueiden kasvuun, arvonlisäykseen, kilpailukykyyn ja vetovoimaan.