Tietoa vai lobbausta päätöksentekoon?   

Vastine Iltalehden artikkeliin

MDI oli Iltalehden juhannuksena julkaistussa jutussa nostettu yhtenä esimerkkinä viestintäpalveluja tarjoavista palveluntarjoajista. Tutkivan journalismin kriittinen katse julkisiin hankintoihin on tervetullut, ja veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin julkisia varoja käytetään. Tutki hankintoja -palvelu on tehnyt tämän mahdolliseksi kaikille kansalaisille varsin pienellä vaivalla. Samalla on tärkeää tulkita oikein tarjolla olevaa tietoa. MDI ei kuitenkaan ole viestintätoimisto, vaan tutkimus- ja arviointitietoa päätöksenkoon tuottava asiantuntijayritys, jonka Iltalehden jutussa mainitut esimerkkihankinnat olivat arviointeja. Onko tämä saivartelua? Mistä arvioinnissa on kyse ja miksi tällä on väliä?  

Arviointi eroaa tiedontuotannon muotona sekä markkinoinnista ja viestinnästä että tutkimuksesta. Siinä missä markkinoinnin ja viestinnän tavoite on vaikuttaa mielipiteisiin, ja tutkimuksen tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä, arvioinnissa on nimensä mukaisesti kyse arvioivasta tiedontuotannosta, jossa tehdään arvio tietyn organisaation, ohjelman, hankkeen, toimintapolitiikan tai toimenpiteen onnistumisesta suhteessa sen tavoitteisiin. Siinä missä tutkimus lisää tietämystä, arvioinnin on tarkoitus johtaa muutoksiin, jotka parantavat toimintaa. Tästä syystä MDI Publicin toiminnan ytimessä on laadukkaan ja tietoon pohjautuvasta konsultoinnin tarjoaminen, jonka tavoitteena on rakentaa paremmin kehittyvää ja kehittävää Suomea.  

Arviointi tehdään aina tietyissä rajatuissa tilanteissa ja olosuhteissa, ja sen tuloksia voidaan soveltaa vain kyseiseen tilanteeseen, kun taas tutkimukselle pyritään yleistettävyyteen. Arvioinnin ammattikunta on Suomessa ja kansainvälisesti myös organisoitunut ammatillisten tieteellisten seurojen ympärille, ja tieteellisenä seurana Suomen Arviointiyhdistys on julkaissut myös omat eettiset periaatteensa, joiden mukaan arvioinnin tekijä sitoutuu totuudenmukaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, riippumattomuuteen ja vastuullisuuteen (ks. Arvioinnin arvot ja eettiset periaatteet – SAYFES). Näiden ammatillisten standardien mukaisesti toiminnan rahoittaja ja toteuttaja ei ole oikea taho arvioimaan oman toimintansa viimekätistä tuloksellisuutta tai vaikuttavuutta, ja tästä syystä on arviointietiikan mukaista, että ministeriöt eivät virkatyönä arvioi oman toimintansa tuloksellisuutta tai vaikuttavuutta, vaan nämä tehtävät kuuluvat ulkopuolisille ammattilaisille. 

Asiantuntijaorganisaatioiden tuoma tieto yhteisen päätöksenteon tueksi on arvokasta sekä toiminnan kehittämisen että tilivelvollisuuden toteutumisen kannalta.  Viime hallitukset ovat johdonmukaisesti sitoutuneet tietoperusteiseen päätöksentekoon, joskin tiedon ja (lähtökohtaisesti arvoperusteisen) päätöksenteon yhtälö on siinä määrin monisyinen, että sen käsittely edellyttäisi vähintään yhtä omaa blogia. Kataisen pääministerikaudella perustettiin mm. valtioneuvoston yhteisten tietotarpeiden käyttöön ns. VN TEAS -toiminta, jonka Orpon hallitus on nyt ilmoittanut lakkauttavansa.  

Talouden tiukentuessa on erityisen tärkeää tietää, millä julkisen sektorin toimenpiteillä, ohjelmilla ja hankkeilla on suurin vaikuttavuus, mistä on eniten hyötyä yhteiskunnallemme ja mihin tiukentuvat voimavarat olisi tehokkainta ja vaikuttavinta kanavoida.1 Tietoperusteista päätöksentekoa on tärkeää tukea demokraattisen päätöksenteon hyväksyttävyydenkin ja legitimiteetin takia. Myös Petteri Orpon hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että ”hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö turvaa yhteiskunnan vakautta ja suojaa yksilöiden perusoikeuksia. Hallitus edistää lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaikutusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa.” Tässä tehtävässä jos missään tarvitaan riippumattomia arviointeja myös jatkossa.   

1 Myös julkisten hankintojen vaikuttavuuden ennakkoarviointi on noussut viime vuosina esille juuri tästä syystä, ks. esim. Opas-julkisten-hankintojen-vaikutusten-ja-vaikuttavuuden-ennakkoarviointiin-ja-mittaamiseen_muokattava.pdf (hankintakeino.fi).   

Lisätietoja:

Tutki hankintoja -sivusto 
 
Iltalehden artikkelissa mainitut MDI:n toteuttamat tai osatoteuttamat hankkeet: 
 
Leader-periaatteiden ja hallintomallin arviointi 
Luomualan kehittämisohjelman arviointi 
Vilja-alan yhteistyöryhmän hanketoiminnan arviointi 

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?