Tiedote: Uusien hyvinvointialueiden alueanalyysi – Hyvinvointialueet jakaantuvat alueellisten erojen, alueprofiilin ja väestöpohjan perusteella neljään ryppääseen

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on tehnyt analyysin uusien hyvinvointialueiden alueellisista ominaisuuksista ja alueprofiilista lähtökohtatilanteessa. Hyvinvointialueita vertaillaan alueanalyysissä elinvoiman, kantokyvyn, sairastavuuden ja tulevan väestönkehityksen näkökulmasta. Tulosten perusteella aluetaloudelliset ja demografiset erot hyvinvointialueiden välillä ovat merkittävät. Suurimmat erot ovat alueiden elinvoimaisuuden olosuhdetekijöissä, kuten Uudenmaan ja Itä-Suomen alueiden välillä.

Hyvinvointialueet voidaan jakaa alueanalyysin ja -profiloinnin tulosten perusteella neljään ryhmään, ryppääseen. Kaikki Uudenmaan alueet sijoittuvat ominaisuuksiltaan parhaaseen ryhmään ennen Varsinais-Suomea, Pohjanmaata ja Pirkanmaata. Hyvinvointialueet eroavat toisistaan alueellisten erojen lisäksi merkittävästi väestöpohjaltaan: suuria eroja on sekä lähtötilanteessa että ennakoidussa tulevassa kehityksessä.

Asiantuntijoiden tekemän alueanalyysin tavoitteena oli kuvata uusia hyvinvointialueita lähtökohtatilanteessa neljästä eri näkökulmasta: olosuhteiden, kantokyvyn, sairastavuuden ja tulevan kehityksen osalta.

– Julkisuudessa on keskitytty lähinnä hyvinvointialueiden tulevaan rahoitusmalliin, sairastavuuteen ja palvelutarpeeseen liittyviin tekijöihin. ”Alueellisen stressitestin” avulla haluttiin rikastuttaa kokonaiskuvaa uusien hyvinvointialueiden alueprofiilista, mikä on avainkysymys alueiden tulevan menestymisen näkökulmasta. Analyysi on tehty MDI:n asiantuntijoiden toimesta omana työnä ilman ulkoista toimeksiantoa, kertoo johtava asiantuntija Timo Aro.

Analyysiin valittiin kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi 24 avainmuuttujaa, jotka jaettiin neljään osaindeksiin. Avainluvut valittiin huolella siten, että niiden avulla voidaan tehdä päätelmiä sekä toteutuneesta kehityksestä että arvioita tulevasta kehityksestä. Kaikki avainluvut kerättiin kuntatasolla (294) ja hyvinvointialuetasolla (21+1).  Jokainen hyvinvointialue sai indeksoinnin jälkeen neljällä osaindeksillä ja kokonaisindeksillä arvon 0–100 välillä, jossa nolla on heikoin ja 100 paras mahdollinen arvo.

 Analyysissä painotettiin vahvasti alueellisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Analyysi osoitti, kuinka suuret lähtökohtaiset erot uusien hyvinvointialueiden välillä ovat aluetaloudellisten ja demografisten muuttujien osalta.

– Hyvinvointialueet voidaan jakaa tulosten perusteella neljään ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ovat kaikki Uudenmaan viisi aluetta. Toisessa ryhmässä ovat Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Kolmannessa ryhmässä on seitsemän aluetta Etelä- ja Rannikko-Suomesta ja neljännessä ryhmässä myös seitsemän aluetta pääosin Itä- ja Pohjois-Suomesta, summaa asiantuntija Rasmus Aro.

Kuntien kokonaisindeksissä korkeimman indeksin saivat Kauniainen, Espoo, Helsinki, Kerava, Sipoo, Vantaa, Pirkkala, Turku, Tampere ja Kirkkonummi. 30:n korkeimmat pisteet saaneen kunnan joukossa oli vain kaksi kuntaa (Eurajoki ja Rauma) Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen tai Pohjanmaan ulkopuolelta.

Yksi sosiaali- ja terveysuudistuksen ydintavoitteista liittyy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen alueiden ja väestöryhmien välillä. Hyvinvointialueiden suuret lähtökohtaerot muodostavat yhden haasteen sosiaali- ja terveysuudistuksen käytännön toteuttamiselle, ohjaukselle ja jatkuvuudelle pidemmällä aikavälillä. Hyvinvointialueiden väliset alueelliset erot muun muassa olosuhdetekijöissä ja väestöpohjassa lisäävät niiden haavoittuvuutta.

– Tilastokeskuksen (2019) väestöennusteeseen perustuvan laskelman perusteella väestöpohja kasvaa merkittävästi vain kolmella hyvinvointialueella (Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa) ja hieman neljällä alueella (Keski-Uusimaa, Pirkanmaa, Itä-Uusimaa ja Varsinais-Suomi). Väestö vähenee ennusteen mukaan 15 hyvinvointialueella vuoteen 2040 mennessä. Viidellä hyvinvointialueella väestö vähenee ennusteen mukaan jopa yli 10 % kahdessa vuosikymmenessä, muistuttavat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijat

Tiedotteen liitteenä on kartta hyvinvointialueiden kokonaisindeksisistä, taulukko TOP 30-kunnista kuntien kokonaisindeksillä ja taulukko jokaisen hyvinvointialueen korkeimman kokonaisindeksin saaneesta kunnasta.

Materiaalit

Hyvinvointialueiden alueanalyysi
Hyvinvointialueiden alueanalyysin liitekuviot muuttujittain (24 kpl)
Kartta, Hyvinvointialueiden kokonaisindeksi
Taulukko, Hyvinvointialueet ja korkeimman indeksin kunta
Taulukko, Kuntien kokonaisindeksin TOP 30

Lisätiedot

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Timo Aro, johtava asiantuntija, puh. 045 657 7890, timo.aro@mdi.fi

Rasmus Aro, asiantuntija, puh. 040 187 1027, rasmus.aro@mdi.fi

Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta.

Lue lisää Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta

FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”

FCG ja julkisen sektorin konsultointiin keskittynyt MDI yhdistävät voimansa, kun FCG Finnish Consulting Group Oy ostaa MDI Public Oy:n koko osakekannan. Molempien yritysten asiakkaiden sopimussuhteet säilyvät ennallaan, eikä kaupalla ole henkilöstövaikutuksia. MDI:n henkilöstö siirtyy työskentelemään FCG:n toimistoille 1.1.2023 alkaen.

Lue lisää FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”