Paikkariippumaton arvonluonti ilmiönä (PAALI)

Hankkeessa pureuduimme paikkariippumattomuuteen yritysten, niiden työntekijöiden ja johtamiskäytäntöjen ja toimintaprosessien näkökulmasta. Päätavoitteenamme oli selvittää, vaikuttaako paikkariippumattomuuden yrityksissä mahdollistaminen työntekijöiden asuinpaikkavalintoihin ja onko paikkariippumattomuus hyödyttänyt maaseutua käytännössä. Hankkeessa vastattiin tutkimuskysymykseen ”Miten yritysten mahdollistama paikkariippumaton työ vaikuttaa asuinpaikkavalintoihin ja maaseudun elinvoimatekijöihin?”

Hankkeen osatavoitteet olivat: 1) Syventää tietoa siitä, miten yritykset paikkariippumattomilla rekrytoinneillaan ja muilla monipaikkaisuutta tukevilla toimillaan vastaavat työntekijöiden odotuksiin ja toimintaympäristön muutoksiin; 2) Millaisia ratkaisuja paikkariippumattomuus yrityksille ja niiden työntekijöille käytännössä tarjoaa ja miten nämä muuttavat työkulttuuria ja yritysten monipaikkaisuuden kyvykkyyksiä? Miten johtaminen muuttuu, miten työkäytännöt ja yhteisölliset tekijät? Mikä on yritysten, niiden johdon ja työntekijöiden kokemus: toteutuuko työntekijöiden näkökulmasta lupaus paremmasta työelämän ja muun arjen tasapainottamisesta? Parantaako paikkariippumattomuus työnantajakuvaa tai syntyykö siitä muuta yrityksiä hyödyttäviä lisäarvoa? sekä 3) Miten paikkariippumattoman työn ja rekrytointien potentiaali maaseutualueiden kannalta toteutuu ja miten sitä voisi edelleen vahvistaa?

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehden kanssa. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä oli kaksi kyselyä, jotka oli suunnattu yrityksille sekä Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille. Kyselyillä ja täydentävillä haastatteluilla saatiin tietoa yksittäisten työntekijöiden motivaatiotekijöistä, muuttamisen esteistä ja mahdollistajista, paikkariippumattoman urakehityksen ja tukiverkostojen muodoista ja merkityksestä. Yritystasolla kartoitettiin johtamisen muutosta, itseohjautuvuuden toteutumista käytännössä ja eri johtamisen työkalujen sopeutumista paikkariippumattomuuden olosuhteisiin. Lisäksi tiedonkeruumenetelminä hyödynnettiin kirjallisen aineiston analyysia (keskittyen erityisesti viimeaikaisiin monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta käsitteleviin hankkeisiin), hyviä käytäntöjä ja paikkariippumattomuutta vahvistavia toimintamalleja analysoivia tapaustutkimuksia sekä työpajoja ja ideariihiä.

Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.