Missä on pikkukaupunkien kehittämispolitiikka?

Juttu on julkaistu ensimmäisenä kuukausittaisessa aluekehittämisen uutiskirjeessämme. Tilaa täältä!

Rasmus Aro

Viime vaaleissa keskustan kannatus putosi vielä enemmän. Perussuomalaiset vakiinnutti jo silloin asemansa seutukaupungeissa ja keskisuurissa kaupungeissa, ja nyt kehitys kulminoitui.
Tällä kertaa kuitenkin perussuomalaiset onnistui kaappaamaan myös monia perinteisiä keskustan alueita. 

Mielestäni Suomessa tapahtuu sama kuin Yhdysvalloissa tai eri puolilla Eurooppaa on tapahtunut eli juuri tämä alueiden kosto. 

Kenties perussuomalaiset ovat nyt paremmin pystyneet tunnistamaan tämän kehityksen ja nostamaan kampanjointiinsa teemoja, jotka purevat. Oma tuntumani on, että maahanmuutosta puhuttiin nyt vähemmän, minkä sijaan nostettiin esiin bensan hintaa, likkumisen ja asumisen hintaa, lihansyöntiä, maataloutta ja tällaisia asioita. 

Samuli Manu

Perussuomalaiset ovat voittaneet kamppailun jonkinlaisesta konservatiivisesta keskiluokasta. He sanovat häpeilemättä puolustavansa melko hyväosaisen kansanosan etuja niin ettei heidän tarvitse luopua asioista maailman muutoksen takia.

Kaisa Lähteenmäki-Smith

Epävarmoina aikoina halutaan laittaa pää hiekkaan isojen muutosten muutosten alta ja ikään kuin jarruttaa, tai palata kohti menneisyyttä.

Kirsi Siltanen

Kuitenkin äänestysjakauma on nimenomaan maantieteellinen eikä pelkästään yhteiskuntaluokkaan liittyvä. On olemassa joukko, joka on toiseutettu maantieteellisesti, ja se joukko on edelleen Suomessa aika iso ja pystyy tekemään muutosta ja murrosta poliittisesti.

Perussuomalaisten äänet eivät ole mitään protestiääniä

Samuli Manu

Perussuomalaisia äänestävä tuttavani perusteli äänestämistään aika lailla klassisen konservatiivisen politiikan pelikirjan argumenteilla:  muutoksen nopeus on nykyään liian kova ja tästä johtuvat mielenterveys- ja muut ongelmat. Uskotaan, että kun laitetaan jarru päälle, päästään parempaan yhteiskuntaan ja hyvinvoinnin kasvamiseen.

Rasmus Aro 

Edelleen puhutaan perussuomalaisten äänestämisestä protestiääninä. Mutta nämä äänet ovat ihan normaaleja ääniä. Uskon, että suurin osa perussuomalaisia äänestävistä jakaa loppujen lopuksi tavanomaiset ajatukset, tavoitteet ja ydinideat suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä miten sen pitäisi kehittyä. Eri mieltä ollaan siitä, miten sinne päästään.

Uskon myös, että monen mielestä esimerkiksi punavihreässä politiikassa kiinnitetään huomiota marginaalisiin ongelmiin, eikä niihin todellisiin haasteisiin, mitä ihmiset itse kokevat arjessaan. Elämismaailmat ovat niin erilaisia.

Isoista kaupungeista käsin ei voi määritellä koko muuta maata

Kaisa Lähteenmäki-Smith

On kamalaa, että myös ilmastokysymystä saatetaan pitää vähemmän tärkeänä ongelmana kuin vaikkapa työllisyyttä. Toisaalta sekin on haaste, että vihreät ovat saaneet ottaa ilmastokriisin niin vahvasti omalle agendalleen, jossain määrin monopolisoineet sen. Varmasti aika suuri osa vaikkapa suomalaisella maaseudulla asuvista haluaisi, että siellä olisi metsää ja luontoa, ja puhtaat vedet.

Välillä tuntuu, että meillä kaupungissa asuvilla on aika rajoittunut näkemys siitä, miten muualla suhtaudutaan luontoon.

Kirsi Siltanen

Siinä on vahva ristiriita, jos kiistämme luontosuhteen vääränlaisena niiltä, joilla on ollut vahva luontosuhde metsästyksen, metsätalouden tai marjastaminen kautta. Tällainen asenne tuottaa epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, kun omaa elettyä kokemusta ei arvosteta.

Rasmus Aro 

Harva perussuomalaisiakaan äänestävä kieltää ilmastonmuutosta. Sen sijaan moni kokee, että ilmastotoimet ovat epäoikeudenmukaisia. Että Helsingistä huudellaan, että pitäisi lopettaa auton käyttö, mutta kuitenkin jo esimerkiksi Porissa on ilman autoa jo aika vaikea liikkua. 

Aluepolitiikka pitää keksiä uudelleen

Samuli Manu

Pitäisi keksiä aluepolitiikka uudelleen, niin ettei siinä olisi enää sellaista keskustalaista siltarumpuasennetta. Pitäisi pystyä käymään poliittista keskustelua kansallisesta visiosta erilaisten alueiden suhteen, mutta moni ei uskalla, koska pelkää että heitä pidettäisiin keskustalaisina. 

Kaisa Lähteenmäki-Smith

Nythän kansainvälisten tutkijoiden puheenvuoroissa korostetaan usein sitä, että aluekehittäminen pitäisi kääntää aluelähtöiseksi. Meidänkin työssä on nähty, miten hienoja asioita saadaan aikaan kun lähdetään tekemään paikallisesti. Paikallisen osaamisen ja tiedon ja tarpeen pohjalta. Nyt kun tehdään esimerkiksi ilmastoon liittyviä rakennemuutoksia, pitäisi rakentaa muutosta niin, että se hyödyttäisi monenlaisia alueita ja ihmisiä.

Kirsi Siltanen

Alueita koskevat linjaukset ovat aika hajuttomia ja mauttomia. Ennen kaikkea paikattomia. Ne hakevat imun valtakunnan ja EU-tasolta ja kuulostavat siltä, että ne voisivat koskea ihan mitä tahansa paikkaa.  Olemme ehkä itse osasyyllisiä, emme ole tarpeeksi tehneet paikkaa näkyväksi.

Rasmus Aro

Suomessa ei oikein ole aluepolitiikkaa nyt. Maaseutupolitiikkakin on ennen kaikkea maatalouspolitiikkaa. Maaseutua koskevassa keskustelussa pitäisi ensimmäiseksi tunnistaa maaseudulla asuvien ihmisten toimijuus eikä puhua heistä ilman että he ovat mukana keskustelussa. Esimerkiksi aika usein maaseudun nuorista miehistä puhutaan hyvin toiseuttavasti; ehkä jopa sellaiset tahot puhuvat, jotka itse ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei ketään toiseuteta.

Missä on pikkukaupunkipolitiikka?

Kirsi Siltanen

Kaipaisin vielä maaseutu- ja kaupunkipolitiikan väliin pikkukaupunkipolitiikkaa. Nyt jotenkin ajatellaan, että kunnon kaupunkeja ovat vain nämä isoimmat kaupungit, jolloin kaupunkipolitiikka on oikeastaan vain niiden politiikkaa. Mutta meillä on valtavasti kaupunkeja, jotka eivät ole isoja urbaaneja keskuksia, mutta eivät myöskään millään tavalla maaseutua. 

Rasmus Aro 

Nythän nimenomaan perussuomalaisten kannatus kasvoi juuri keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa. Eikä meillä ole mitään järkevää pienempien kaupunkien politiikkaa. Jopa Porin kokoiset kaupungit ovat nykyisin kaupunkipolitiikan ulkopuolella.

Alueiden kostossa on paljon enemmän kyse tällaisista paikoista kuin maaseudusta, jossa edelleen keskusta on uskottava maatalouspolitiikkaansa liittyen.

Samuli Manu

Jäin vielä miettimään, että se iso kansainvälinen ilmiö tässä on nykyisten valtioiden maantieteellinen todellisuus, joka on sellainen, että nykyisenlaisen talouden, kaupungistumisen ja monitasoisen hallintajärjestelmän olosuhteissa kansallisen tason poliittinen hallitseminen ja johtaminen ei ole ihan helppoa.

Juttu on julkaistu ensimmäisenä kuukausittaisessa aluekehittämisen uutiskirjeessämme. Tilaa täältä!