Blogi: Kuntastrategia – miten onnistua sen laadinnassa?

Elokuun alussa uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet työskentelynsä ympäri Suomen. Uuden valtuustokauden alkaessa käynnistyy lähes kaikissa kunnissa myös kunnan strategian päivittäminen. Kuntien strategiaprosessit ovat jo itsessään haastavia useiden mielipiteiden, poliittisten kantojen ja linjausten yhteensovittamisen, arvottamisen ja priorisoinnin takia. Kun tähän liitetään vielä sisällön monimuotoisuus, ei olla helppojen asioiden äärellä. Lisäksi kaikkea tätä pitäisi vielä seurata ja mitata jollakin tapaa, jotta nähdään jälkikäteen, miten strategia on vaikuttanut kunnan kehitykseen.

Kaikkien kuntien kouluarvosanojen keskiarvo kuntastrategian onnistumiselle päättyneellä valtuustokaudella oli 7,3 vuoden 2020 marraskuussa toteuttamassamme valtakunnallisessa kuntakyselyssä. Kokonaiskuvaa katsoessa tyydyttävän puolella vielä siis ollaan. Korkeimmat arvosanat kuntastrategian onnistumiselle annettiin Pyhtäällä (8,8), Lieksassa (8,8) ja Kärsämäellä (8,7). (MDI:n kuntakysely 2020) Miten päästäisiin kipuamaan yhtä arvosanaa korkeammalle keskiarvolle? Mitä kuntastrategiatyössä pitäisi parantaa?

Kartan poluissa kunnan määränpää

Täytyy palata perustavaa laatua olevan kysymyksen äärelle: Mikä onkaan kuntastrategian merkitys kunnan toiminnassa? Johtava asiantuntijamme Timo Aro vertaa, että ”kunta ilman strategiaa on kuin suunnistaja ilman karttaa.” Mitä suunnistajan kartta oikein pitääkään sisällään? Suomen suunnistusliitto kertoo, että ”kartta näyttää kuvan maastosta kohtisuoraan ylhäältä katsottuna. Maaston kuva on yksinkertaistettu niin, että erilaisilla symboleilla piirretty kartta on ymmärrettävä ja selkeälukuinen. Kartta esittää paikkojen sijainnin ja niiden keskinäisen suhteen sekä vastaa samalla kysymyksiin: Missä jokin kohde on? Miten sinne pääsee? Kuinka pitkä matka sinne on?

Nämä edellä mainitut suunnistusliiton kysymykset voidaan kohdistaa yhtä hyvin myös kuntastrategiaprosessiin. Mikä on kuntastrategian kohde eli määränpää? Miten asetettuihin tavoitteisiin päästään? Kuinka pitkän matka tavoitteisiin vielä on? Kuten suunnistajan kartan myös kunnan strategian tulee olla ymmärrettävä ja selkeälukuinen kaikille. Suunnistuskarttaan erona on se, että kunta ei saa suunnistajan tavoin valmista karttaa käteen. Kunnan pitää itse luoda kartta, siinä olevat kohteet sekä arvioida matkan pituus. Ja kaiken lähtökohtana on, että kunta saa itsensä kartalle – missä nyt olemme?

Kohti selkeämpää karttaa, kohti tulevaisuuden tavoitetta

Mihin kuntastrategiatyössä kannattaisi sitten panostaa, jotta päästäisiin toivottuun ja parempaan lopputulokseen? Ensimmäiseksi suosittelemme, että kunta käyttäisi aikaa nykytilan ja toimintaympäristön analysointiin. Tällä saadaan suunnistaja kartalle. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi, mille väestölle suunnittelemme kunnan palvelut, missä kunnan osassa väestö kasvaa ja missä se vähenee, mistä ja millaisia ihmisiä meille muuttaa, ketä lähtee täältä pois ja miksi, millainen on kunnan ja koko seudun elinkeinorakenne ja miten se on muuttunut, minne uudet työpaikat ovat syntyneet ja niin edelleen. Lista on pitkä.

Perusteellisen analyysin jälkeen tulee huomio kiinnittää strategiaprosessin suunnitteluun ja keskeisten sidosryhmien sitouttamiseen. Huolellinen suunnittelu varmistaa sen, että strategiaa laadittaessa kaikki olennaiset toimijat osallistetaan osaksi prosessia. Kuntalaiset, elinkeinoelämä, oppilaitokset ja järjestöt sekä kunnan luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät haluavat varmasti antaa panoksensa kunnan strategiseen suunnitteluun. Laaja osallisuus jo valmisteluvaiheessa on osa strategian toimeenpanoa, eikä strategia silloin jää pölyttymään laatikkoon tai tietokoneen syövereihin.

Toiseksi, kuntien täytyy uskaltaa erottautua muista ja uskaltaa tehdä omannäköistänsä jälkeä. Kehitysjohtajamme Janne Antikaisen sanoin: ”Jokainen kunta on hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Mikä erottaa teidät muista?” Tämän kysymyksen ääreen jokaisen kunnan tulisi pysähtyä. Mikä on kunnan omaleimainen ja erottuva tekijä, johon kannattaisi keskittyä? Kuntastrategiat ovat oikeastaan samasta puusta veistettyjä, eikä eroja juurikaan löydy, kuten viime syksynä avasimme havaintojamme HYVIS-hankkeen kuntastrategia-analyysin tiimoilta. Kuitenkaan kaikki kunnat eivät todellisuudessa ole samasta puusta veistettyjä. Mikä on siis kunnan erottuva tekijä? Päättäkää kunnallenne suunta ja lähtekää tekemään sitä todeksi. Mikä on kunnan kohde kartalla?

Kolmanneksi, alussa kunnalla kannattaa olla iso unelma, sillä strategiatyön aikana strategia ei välttämättä juurikaan kohene. Se, että on olemassa iso unelma, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että strategia olisi unelmahöttöä vaan sen täytyy olla terävää ja tiukkaa asiaa, kuten johtava asiantuntijamme Kaisa Lähteenmäki-Smith on todennut. Strategia ei voi perustua mututuntumaan vaan sen takana tulee olla tutkimusta, tietoa ja seurantaa. 

Apuna kartan luomisessa

Elokuun alussa alkaneella uudella valtuustokaudella teemme strategiatyötä yhdessä kuntien kanssa. Jos kuntasi tarvitsee kokenutta rinnalla kulkijaa kuntastrategiaprosessiin, olemme apuna vaikka polun jokaisessa mutkassa. Tutustu tarjontaamme mdi.fi/kuntastrategia

Videolla asiantuntijamme kertovat kuntastrategiasta pähkinänkuoressa.

Kirjoittajat

Tommi Ranta, toimitusjohtaja

Iina Tunkkari, asiantuntija