Pohjois-Pohjanmaalla talouden rattaat ovat kitisseet ja työttömyystilanne raskauttanut maakunnan hartioita, mutta erityisesti Oulun seutua koetelleesta rakennemuutoksesta on selvitty suhteellisen hyvin. Mutta mitä tekemistä maakuntaohjelmalla on tahdon muodostuksessa ja vaikeuksista selviämisessä
Yhteinen tahtotila maakuntaohjelmaa laadittaessa syntyy onnistuneen laajan, moniäänisen ja osallistavan prosessin kautta. Vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa valittiin nuoret kärkiteemaksi kehittämiselle. Ideana oli kiinnittää enemmän huomiota nuoriin ja haastaa maakunnan toimijat teeman mukaisiin talkoisiin.
Hokeminen on Pohjois-Pohjanmaalla tuottanut tulosta ja nuoret nähdään kilpailukykytekijänä maakunnalle ja koko Pohjois-Suomelle. Nuorten asiat ovat herättäneet maakunta- ja kuntatasolla keskustelua, ja maakunnan eri toimijat ovat suunnanneet toimenpiteitä nuoriin. Pohjois-Pohjanmaa tunnustetaan kansallisesti nuorten maakuntana, joka on edesauttanut myös edunvalvontatyössä nuorten koulutuspaikkojen osalta. Lisäksi nuorten yrittäjyys kumpuaa vahvana teemana korkeakouluissa ja oppilaitoksissa. Haasteena säilyy silti edelleen toimien suuntaaminen samaan maaliin.
Aluekehittäminen on perimmiltään innostamista, tärkeiden asioiden kehystämistä ja suuntaamista laajassa yhteistyössä. Pienistä puroista kasvaa joki, kun valuma-alue on laaja ja virtaussuunta on sama. Pohjois-Pohjanmaalla maakuntaohjelma on toiminut ennen kaikkea suuntaajan roolissa tärkeiden teemojen esille tuonnissa. Maakuntaohjelman onnistumisille ja ohjaavalle merkitykselle ei toki yhdellä suulla huudella ja kipupisteitä löytyy niin kehittämisen toimintatavoissa kuin toimenpiteissä.
Uusia maakuntaohjelmia valmistellaan parhaillaan riepottelevissa muutoksen tuulissa. Kansalliset laki- ja ohjelmavalmistelut heijastuvat myös kehittäjien rooleihin ja tehtäviin. Etelä-Suomen maakunnissa maakunnallista kehittämisjärjestelmää ruoditaan kovalla otteella ja uudistustarve on ilmeinen. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla maakunnallinen kehittämisjärjestelmä toimii ja siihen ollaan suhteellisen tyytyväisiä, kun parempaakaan systeemiä ei ole tarjolla. Rohkeita avauksia kaivataan kuitenkin kehittämisen tulevaisuudesta.
Tulevaisuuteen mennään maakunnassa käsi kädessä. Alueen kehittämisen kannalta on tärkeää synkronoida alueelliset strategiaprosessit keskenään erityisesti maakuntaliiton ja ely-keskuksen välillä. Yhteispeli pelaa, kun maakuntaohjelmassa luodaan kauaskantoisempi ja strategisempi näkemys ja ely-keskuksella on toteuttavampi rooli. Maakuntaliiton rooli on muuttumassa vahvemmin yhteistyön rakentajaksi ja vierikehittäjäksi hankkeissa.
Maakuntaohjelmasta sekä toteuttamisprosessista tulee saada dynaamisempi, rullaavampi ja reagoivampi. Keskustelua maakunnan strategisista tavoitteista tulisi käydä useammin ja kevyemmin kerran, kaksi vuodessa. Maakuntaohjelmissa on listattuna kaikki kaunis ja kiintoisa maan ja taivaan väliltä. Ohjelmassa tulee uskaltaa tehdä aitoja valintoja, jotta sillä on merkitystä kehitystä suuntaavana eikä summaavana asiakirjana. Viestinnällä on suuri merkitys ja yhden sivun tiivistelmän tulee kertoa kaikki olennainen. Jatkossa ohjelmatyössä tulee houkutella ja vietellä valmisteluun mukaan laajemmin ihmisiä myös perinteisen kehittämisen ulkokehältä. Kehittäminen tarvitsee aina jännitteitä näkemysten välillä ja positiivista haastamista.
Juttu ilmestyi koko pituudessaan Kalevassa 13.6.2013