Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet AGDA-hankkeen tulos: Suomen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan diversiteettiä AGDA-hankkeen tulos: Suomen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan diversiteettiä 8.3.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Kirjoittajan muut artikkelit Kirsi Siltanen Kirjoittajan muut artikkelit Laura Väliniemi Kirjoittajan muut artikkelit Naistenpäivänä julkaistut tulokset pohjoismaisesta hankkeesta “Addressing the gender and diversity paradoxes in innovation – towards a more inclusive policy design (AGDA)” Hankkeen päätulos on se, että Suomessa innovaatiopolitiikka ei ota sukupuolta eikä moninaisuutta huomioon juuri lainkaan, mikä on ongelma sekä tuottavuuden, vihreän siirtymän vaatimien uudistusten että yhdenvertaisuuden kannalta. “Uudessa maaliskuun alussa valtioneuvoston julkaisemassa TKI-suunnitelmassa sukupuolta,moninaisuutta tai inklusiivisuutta ei myöskään käsitellä”, sanoo pohjoismaisen hankkeen johtaja Kaisa Lähteenmäki-Smith aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä. Suomalainen TKI-rahoitus on kuin iso raskas laiva Hankkeen menetelmiä ovat olleet mm. kirjallisuuskatsaus, olemassa olevien arviointi- ja seurantakehysten ja tasa-arvosuunnitelmien analyysi sekä työskentely yhdessä pohjoismaisten innovaatio- ja tutkimusrahoituselinten ja muiden sidosryhmien kesken. “Työmme perusteella päädyimme kuvaamaan suomalaista innovaatiorahoitusta isona laivana, joka menee aina samoja syvään uurrettuja reittejä samoihin satamiin. Näiden reittien ulkopuolella olevat mahdollisuudet, yritykset ja ihmiset jäävät ulkopuolelle. Nyt kun yhteiskunnassa pitäisi tehdä isoja vihreän siirtymän edellyttämiä muutoksia, myös innovaatiopolitiikan pitäisi uudistua”, sanoo Lähteenmäki-Smith. ”On havaittu, että tiimit, joissa on keskenään erilaisia ihmisiä ovat innovatiivisempia ja tuottavampia”, hän lisää. MahdollinenMukana hankkeessa ovat olleet MDI:n lisäksi Vaasan yliopisto, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto, Business Finland, Länsi-Norjan yliopisto, Vinnova (Ruotsi) sekä Islannin yliopisto. Ns. tasa-arvoisissa pohjoismaissa innovaatiorahoitusta enemmän miehille Yhteispohjoismainen ongelma on niin sanottu pohjoismainen sukupuoliparadoksi: “Olemme useimmilla mittareilla maailman tasa-arvoisimpia maita. Silti meillä on harvinaisen sukupuolittunut työmarkkina. Innovaatiorahoitus ei myöskään jakaudu lähellekään tasaisesti sukupuolten välillä. Yksityisestä innovaatiorahoituksesta menee Pohjoismaiden tasolla vain 1 % naistiimeille, 10,7 % sekatiimeille ja loput 88% miestiimeille. Vaikka julkisen rahoituksen jakautuminen on huomattavasti tasaisempaa, kohdentuu se melko samankaltaiselle joukolle. Ja sukupuoli on vain yksi moninaisuuden tekijä”, sanoo Lähteenmäki-Smith. Osana hankkeen lopputuloksia tutkijat julkaisevat kolme politiikkasuositusta innovaatiopolitiikalle: Kestävä vihreä siirtymä edellyttää paradigman muutosta, johon kuuluu myös inklusiivinen innovaatio. Tähän mennessä innovaatiopolitiikka on tukenut niitä ihmisiä ja aloja, joiden ääni tulee muutenkin kuulluksi ja niitä politikkatavoitteita, joita edistetään muutenkin. Inklusiivinen innovaatio edellyttää näkökulmien, tieteenalojen, ammattiasemien ja ihmisten moninaisuutta, mikä edellyttää innovaatiopolitiikan normien uudelleen ajattelua ja koko yhteiskunnan potentiaalin hyödyntämistä. Tarvitsemme käytännön politiikkaohjauksen ja päätöksenteon tasolla politiikkamuotoilua, joka paremmin huomioi verkostojen ja yhteisöjen roolin ja merkityksen. Innovaatiopolitiikka kapeana, jopa eliittivetoisena teknologiapolitiikka 2.0:na on aikansa elänyt. Inklusiivinen innovaatio on keino saada innovaatiopolitiikan voimavarat ja ideat koko yhteiskunnan käyttöön. Hanketta on rahoittanut Pohjoismaiden tasa-arvorahastoHankkeen kotisivut: https://www.mdi.fi/en/agda/ Kysy lisää Kaisa Lähteenmäki-Smith Kirsi Siltanen Asiantuntija HM 040 667 4678 kirsi.siltanen@mdi.fi Profiili: twitter linkedin Laura Väliniemi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan Tiedotteet 25.8.2026 MDI on kehittänyt kansainvälisen indeksin, joka tarkastelee eri OECD-maiden menestystekijöitä poikkeuksellisen laajasti. Suomi sijoittuu indeksissä kuudenneksi 38 OECD-maan joukossa. Suomen vahvuutena on yhteiskunnallinen kestävyys, mutta elinvoiman osalta sijoitus on heikentynyt dramaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Indeksin kärkikolmikossa ovat Islanti, Sveitsi ja Norja. Lue lisää Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan
MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia Tiedotteet 21.5.2026 MDI toteutti opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräaikaisen korotuksen vaikutuksista. Kolmivuotisessa kokeilussa työnantajille maksettiin korotettua korvausta alle 20-vuotiaista oppisopimusopiskelijoista. Selvityksestä ilmenee, että kokeilu tuki nuorten oppisopimusten lisääntymistä ja vahvisti oppisopimuksen tunnettuutta ja käyttöä. Lue lisää MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia
Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista Tiedotteet 21.4.2026 MDI toteutti tänä keväänä selvityksen, jossa koottiin tietoa maahanmuuttaneiden muutoista maan sisällä. Selvityksen tilastollinen tarkastelu osoittaa, että Uusimaa on muuttokohteena maahanmuuttajille keskeinen kaikkialla Suomessa. Kyselyyn vastanneista selvä enemmistö haluaisi jäädä Suomeen, mutta ilman pysyvää oleskelulupaa oma asema koetaan epävarmaksi. Lue lisää Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista