Selvitys maaseudun tietotyöstä suosittaa kansallista etätyöstrategiaa

Tiedonkeruuta pitää kehittää, jotta monipaikkaisuutta ymmärretään paremmin

Tietotyön ja etätyön lisääntyminen on nähty merkittävänä mahdollisuutena Suomen maaseudulle. MDI:n, aluekehittämisen konsulttitoimiston, tekemässä selvityksessä kuitenkin havaittiin, että tietotyö ja etätyö keskittyvät kaupunkialueille. Taustalla on sekä maaseudun elinkeinorakenteeseen että kansalliseen politiikkaan liittyviä tekijöitä. Raportissa suositetaan kansallisen etätyöstrategian laatimista, hyvistä maaseudun tietoliikenne- ja liikenneyhteyksistä huolehtimista sekä parempaa tiedonkeruuta paikkariippumattomuudesta ja monipaikkaisuudesta.

Suomi on ollut etätyön johtomaita Euroopassa jo vuosia, ja koronapandemia vauhditti kehitystä. Vuonna 2021 25 % työllisistä työskenteli säännöllisesti kotona. On arvioitu, että 37 % pohjoismaisista töistä voitaisiin tehdä etänä. Teoriassa olemme yhä paikkariippumattomampia, ja tämän on toivottu tuovan maaseudulle uutta elinvoimaa. Tilastojen valossa etätyöt kuitenkin keskittyvät paitsi kaupunkeihin, myös niiden sisällä erityisesti kantakaupunkialueille. Toisaalta on merkittävää, että etätyö on lisääntynyt eniten niissä maakunnissa, joissa se on ollut harvinaisinta, eli Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Kainuussa. Lisäksi etätyö on yleistynyt myös aloilla, joilla se ei ollut yleistä ennen koronakriisiä.

Monipaikkainen työ on usein etätyötä. Myös kokonaan paikkariippumattoman työn osuus on kasvussa, mutta tarkkoja tilastoja ei ole olemassa. Aiemman Turun yliopiston tutkimuksen mukaan kokonaan paikkariippumatonta työtä tekevät yleisimmin 30-34-vuotiaat asiantuntijatehtävissä, ylempinä toimihenkilöinä tai toimihenkilötehtävissä Helsingissä ja Uudellamaalla työskentelevät korkeakoulutetut.

”Nämä ilmiöt ovat tärkeitä, ja potentiaali maaseudulle voi olla iso. Niiden laajuuteen on kuitenkin vaikea päästä kiinni, sillä olemassa olevat tilastot kytkeytyvät ensisijaisesti vakituiseen asuinpaikkaan. Meillä on puutteellinen käsitys maaseudun ja kaupungin välisestä todellisesta vuorovaikutuksesta”, sanoo hankkeen vastuullinen tutkija Sari Rannanpää.

Ei vain tietyöläisten virkistymispaikka – maaseutu tarvitsee omia tietotyöpaikkoja

Paitsi etätyön myös tietotyön tekeminen keskittyy kaupunkeihin ja niiden ympärille muodostuneisiin pendelöintialueisiin. Tietotyöpaikat, yritysten ekosysteemit ja yliopistot ovat keskittyneet kaupunkeihin. Niissä on koulutettu ja osaava työvoima ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Maaseudun haasteena on myös suhteellisen yksipuolinen, koulutukseen ja julkiseen hallintoon liittyvä, tietotyön rakenne.

”Sen sijaan että maaseutu toimisi tietotyöläisten nukkumalähiönä tai etätyöpaikkana yksittäisille työntekijöille, pitäisi miettiä, millaiset tietotyön ja innovaation keskittymät olisivat erityisiä nimenomaan maaseudulle. Nyt jo maaseudulla on keskeinen rooli kansallisissa strategioissa, jotka liittyvät kestävyyteen, esimerkiksi biotalouden, kiertotalouden ja ilmasto- ja energiastrategiassa. Näissä tietotalous on mukana. Lisäksi voitaisiin visioida tietotaloutta esimerkiksi metsäsektorille ja alkutuotantoon”, sanoo Rannanpää.

Politiikkasuositukset

Selvityshanke esittää tulosten perusteella neljä maaseudun tietotyö- ja etätyökehitystä tukevaa suositusta kansalliseen politiikkaan:

Maaseutualueiden infrastruktuurin riittävä taso tulee turvata

Tietotyön perusedellytykset eivät täyty ilman toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Lisäksi yhteisölliset etätyötilat tulisi ajatella kunnallisina palveluina.

Suomeen tulee laatia kansallinen etätyöstrategia  

Strategian tulisi sisältää muun muassa etä- tai monitoimitilojen infrastruktuurin tukemisen ja kehittämisen suuntaviivat, työelämän käytäntöjen sekä etätyöhön ja paikkariippumattomaan työhön liittyvien työoikeudellisten kysymysten (mm. vakuutukset ja työsopimukset) selkeyttämisen sekä työnantajien etä- ja hybridijohtamisen kehittämisen toimenpiteet.  Tämä tukisi myös joustavampia työmarkkinaratkaisuja, mikä parantaisi työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa. 

Maaseudun monipaikkaisen ja paikkariippumattoman tietotyön kehittämistä tulee vahvistaa 

Maaseutuyritysten digitalisaation tasoa tulee nostaa ja elinkeinorakenteen kehittymiseen tulee kiinnittää huomiota. Kuntien tehtävien painottuessa elinvoimapalveluihin kuntien tulisi sekä panostaa että rohkaista toimijoita tietotalouden kehittämiseen. Lisäksi on olennaista turvata riittävä TKI-rahoitus maaseudulle esimerkiksi laajentamalla TKI-rahoitusta myös ammattioppilaitoksille. Kestävyysmurroksen kannalta olennaisten biotaloussektorien (energia, kiertotalous ja alkutuotanto) tietotaloustuminen sekä TKI-rahoituksen edistäminen on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta.

Hallinnollisen tiedontuotannon systeeminen muutos: kohti ihmisten monipaikkaisuuden ja työn laadun tunnistamista

Monipaikkaisuus tulee tehdä näkyväksi hallinnon jatkuvissa tiedonkeruun prosesseissa, kuten tilastoissa. Myös tietotaloutta koskevan tiedonkeruun tulee olla entistä tarkempaa, ja toimialojen lisäksi tulisi seurata myös työn laadullista sisältöä.

Hankkeen tiedot

Monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutukset maaseudun tietotalouteen (MATTI) -hankkeen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Public Oy alihankkijanaan Norrum Oy. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Tutkimuksessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, kattava katsaus tietotalouden nykytilasta maaseudulla tilastojen kautta, asiantuntijahaastatteluita, sähköinen kysely kunnille, elinkeinoyhtiöille ja Leader-ryhmille, kolme tapaustutkimusta ja pohjoismainen benchmark-tarkastelu. Lisäksi tehtiin mm. tulevaisuuden skenaariotyöskentelyä.

MATTI-hankkeen toteutusaika oli 15.8.2021 – 31.12.2022. 

Lisätiedot

Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, neuvontantaja, MDI puh. 050 523 6872, sari.rannanpaa@mdi.fi

Linkit

Monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutukset maaseudun tietotalouteen (MATTI) – hankkeen sivut

Lisää lukemista aiheeseen liittyen

MDI:n monipaikkaisuus-tietosivu

Uuden työn mahdollisuudet maaseudulla naisten näkökulmasta – UUTTU-hanke

MDI tutkii paikkariippumatonta työtä yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta: onko paikkariippumattomuudesta tulossa yritysten tulevaisuuden menetysresepti?

Kysy lisää

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee